Lietteen käsittelyssä käytettyjen koagulanttien vaikutus mädätysprosessiin
Kopsala, Sari (2014)
Kopsala, Sari
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519890
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyi helmikuussa 2013 alkaneeseen EAKR-hankkeeseen ”Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa” (Bioliike), jota rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin jätevedenpuhdistuksessa käytettyjen apuaineiden, erityisesti koagulanttien vaikutusta mädätysprosessiin. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin puhdistamolietteen vedenpoistotarvetta,lietteen sisältämien vesien ominaisuuksia ja niiden poistomenetelmiä. Työssä selvitettiin myös vedenpoistossa käytettävien apuaineiden toimintamekanismeja sekä niiden kulkeutumista jätevedenpuhdistusprosessista lietemädätykseen.
Opinnäytetyö painottui kokeelliseen osaan, jossa tutkittiin laboratorio-olosuhteissa kahden erilaisen koagulantin, synteettisen polyalumiinikloridin (PAX) ja tanniinipohjaisen biohajoavan koagulantin (QTH) vaikutusta mädätysprosessiin. Koe tehtiin kolmella 3,5 litran biokaasureaktorilla:
PAX-, QHT- ja verrokkireaktori, johon ei lisätty mitään koagulanttia. Syötteenä käytettiin sikalalietettä, johon sekoitettiin tutkittavat koagulantit. Reaktoreiden biokaasuntuotto mitattiin ja reaktoreiden tilaa seurattiin poisteesta tehdyillä analyyseillä.
Analyysitulosten perusteella kumpikaan kokeessa käytetystä koagulantista ei vaikuttanut reaktoreiden tilaan, mutta biokaasuntuottomäärässä todettiin selvä ero. PAX-kemikaalia sisältävän syötteen biokaasuntuotto oli noin 10 prosenttia alempi kuin QTH- ja verrokkireaktoreissa. Näin ollen PAXilla ei ollut mädätysprosessissa inhiboivaa vaikutusta, mutta se vaikutti todennäköisesti haitallisesti lietteen biohajoavuuteen. Vaikutusmekanismin selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin jätevedenpuhdistuksessa käytettyjen apuaineiden, erityisesti koagulanttien vaikutusta mädätysprosessiin. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin puhdistamolietteen vedenpoistotarvetta,lietteen sisältämien vesien ominaisuuksia ja niiden poistomenetelmiä. Työssä selvitettiin myös vedenpoistossa käytettävien apuaineiden toimintamekanismeja sekä niiden kulkeutumista jätevedenpuhdistusprosessista lietemädätykseen.
Opinnäytetyö painottui kokeelliseen osaan, jossa tutkittiin laboratorio-olosuhteissa kahden erilaisen koagulantin, synteettisen polyalumiinikloridin (PAX) ja tanniinipohjaisen biohajoavan koagulantin (QTH) vaikutusta mädätysprosessiin. Koe tehtiin kolmella 3,5 litran biokaasureaktorilla:
PAX-, QHT- ja verrokkireaktori, johon ei lisätty mitään koagulanttia. Syötteenä käytettiin sikalalietettä, johon sekoitettiin tutkittavat koagulantit. Reaktoreiden biokaasuntuotto mitattiin ja reaktoreiden tilaa seurattiin poisteesta tehdyillä analyyseillä.
Analyysitulosten perusteella kumpikaan kokeessa käytetystä koagulantista ei vaikuttanut reaktoreiden tilaan, mutta biokaasuntuottomäärässä todettiin selvä ero. PAX-kemikaalia sisältävän syötteen biokaasuntuotto oli noin 10 prosenttia alempi kuin QTH- ja verrokkireaktoreissa. Näin ollen PAXilla ei ollut mädätysprosessissa inhiboivaa vaikutusta, mutta se vaikutti todennäköisesti haitallisesti lietteen biohajoavuuteen. Vaikutusmekanismin selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia.