Nuorten aikuisten syrjintäkokemuksia työhönotossa
Toikka, Anna (2014)
Toikka, Anna
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519795
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten aikuisten syrjintäkokemuksia työhönotossa. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin haastatteluiden pohjalta. Haastattelujen teemoina olivat nuorten aikuisten syrjintäkokemukset työhönotossa, kokemusten jälkeiset seuraukset sekä syrjintään liittyvä laintuntemus. Tutkimuksessa selvitettiin myös, ryhtyivätkö nuoret jatkotoimenpiteisiin kokemansa syrjinnän johdosta. Haastatellut olivat iältään 22–37-vuotiaita nuoria aikuisia, joiden joukossa oli suomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia miehiä ja naisia. Haastattelut suoritettiin kahdenkeskisinä keskusteluina. Aiheen tiimoilta käytiin myös ryhmäkeskusteluita.
Tutkimuksen teoriaosassa keskityttiin Suomen lain säädöksiin syrjinnästä ja kokemuksen selvittämiseen ilmiönä. Jokainen ihminen muodostaa itse omat kokemuksensa. Näiden aistihavaintojen pohjalta hän yleensä myös toimii. Kokemukset liittyvät usein sosiaalisiin tilanteisiin. Syrjintä on Suomessa kielletty jo perustuslaissa. Lisäksi EU:n syrjintään liittyvä lainsäädäntö sitoo myös Suomea. Tärkeimpiä syrjintään liittyviä lakeja Suomessa ovat perustuslain lisäksi yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki sekä työsopimuslaki.
Syrjintää on se, että samankaltaisessa tilanteessa olevia henkilöjä kohdellaan eri tavoin, asettamalla toinen huonompaan asemaan kuin toinen. Jos syrjintää kokee, asiasta voi ilmoittaa poliisille tai työsuojeluviranomaiselle. Myös tasa-arvovaltuutettuun, eduskunnan oikeusasiamieheen, vähemmistövaltuutettuun sekä ammattiliittoihin voi ottaa yhteyttä, jos on kokenut syrjintää. Syrjintäkokemuksia käsiteltiin työssä myös aiempien tutkimustulosten valossa.
Tulokset kertoivat hyvin erilaisista syrjintäkokemuksista. Nuorten aikuisten kokemia syrjintäperusteita oli muun muassa sukupuoli, ulkoinen ominaisuus, asepalvelukseen astumisen lähestyminen, liian hyvä koulutus, etninen alkuperä ja tulevaisuudessa oletettu vamma tai sairaus. Haastatelluilla ei ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta hyvää laintuntemusta syrjintään liittyvästä lainsäädännöstä, eikä useimmista heillä ollut tietoa, mihin viranomaiseen voi ottaa yhteyttä, kun on kokenut syrjintää ja haluaa viedä asian eteenpäin.
Tutkimuksen teoriaosassa keskityttiin Suomen lain säädöksiin syrjinnästä ja kokemuksen selvittämiseen ilmiönä. Jokainen ihminen muodostaa itse omat kokemuksensa. Näiden aistihavaintojen pohjalta hän yleensä myös toimii. Kokemukset liittyvät usein sosiaalisiin tilanteisiin. Syrjintä on Suomessa kielletty jo perustuslaissa. Lisäksi EU:n syrjintään liittyvä lainsäädäntö sitoo myös Suomea. Tärkeimpiä syrjintään liittyviä lakeja Suomessa ovat perustuslain lisäksi yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki sekä työsopimuslaki.
Syrjintää on se, että samankaltaisessa tilanteessa olevia henkilöjä kohdellaan eri tavoin, asettamalla toinen huonompaan asemaan kuin toinen. Jos syrjintää kokee, asiasta voi ilmoittaa poliisille tai työsuojeluviranomaiselle. Myös tasa-arvovaltuutettuun, eduskunnan oikeusasiamieheen, vähemmistövaltuutettuun sekä ammattiliittoihin voi ottaa yhteyttä, jos on kokenut syrjintää. Syrjintäkokemuksia käsiteltiin työssä myös aiempien tutkimustulosten valossa.
Tulokset kertoivat hyvin erilaisista syrjintäkokemuksista. Nuorten aikuisten kokemia syrjintäperusteita oli muun muassa sukupuoli, ulkoinen ominaisuus, asepalvelukseen astumisen lähestyminen, liian hyvä koulutus, etninen alkuperä ja tulevaisuudessa oletettu vamma tai sairaus. Haastatelluilla ei ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta hyvää laintuntemusta syrjintään liittyvästä lainsäädännöstä, eikä useimmista heillä ollut tietoa, mihin viranomaiseen voi ottaa yhteyttä, kun on kokenut syrjintää ja haluaa viedä asian eteenpäin.