Päihdehuollon tukiasunto-ohjaajien työhyvinvointi : Talk-ohjaajien työhyvinvointia kuormittavat ja työssä jaksamista edistävät tekijät
Jokio, Marko (2014)
Jokio, Marko
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519770
Tiivistelmä
Työntekijöiden työhyvinvointiin on viime vuosina alettu kiinnittämään enemmän huomiota kaikilla aloilla. Työuria pyritään pidentämään, mutta samanaikaisesti erilaiset säästötoimet ovat aiheuttaneet epävarmuutta työpaikoilla, mikä osaltaan kuormittaa työtekijöitä. Säästötoimien vuoksi työpaikoilla joudutaan suoriutumaan pienemmillä työntekijäresursseilla samasta työmäärästä kuin aiemmin. Työnantajien tulisikin pyrkiä panostamaan työntekijöiden työssä jaksamista tukevaan toimintaan, koska työntekijäthän ovat toiminnan tärkein resurssi.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Turun kaupungin päihdehuollon talk-tukiasunto-ohjaajien työhyvinvointia. Tavoitteena oli selvittää mitä kuormittavia tekijöitä ohjaajat työssään kokevat ja miten ne vaikuttavat heidän omaan hyvinvointiinsa ja mitkä tekijät edistävät heidän työssä jaksamistaan. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös nostaa esiin tukiasuntotyön vaativuutta. Tämä kvalitatiivinen opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluilla, joilla kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ohjaajat kokevat työhyvinvoinnin muodostuvan työn ja vapaa-ajan kokonaisuudesta. Työn kuormittaviksi tekijöiksi ohjaajat mainitsevat muun muassa työtilanteiden ennakoimattomuuden retkahdustilanteineen, yksintyöskentelyn ja jatkuvasti tavoitettavissa olemisen. Työnsä vaaroiksi ja haitoiksi ohjaajat listaavat esimerkiksi päihtyneet asukkaat, vieraat ihmiset asunnolla ja epäsiistit asunnot. Ohjaajat ovat kohdanneet työssään usein henkistä väkivaltaa ja kotikäynneillä on aina fyysisen väkivallan uhka. Hankalat asiakastilanteet saattavat pyöriä mielessä työpäivän jälkeenkin, mikä pitkittyessään on johtanut väsymykseen, fyysiseen uupumukseen ja univaikeuksiin. Aggressiiviset asiakastilanteet ovat myös vaikuttaneet ohjaajien turvallisuuden tunteeseen, minkä vuoksi oma yksityisyyden suoja koetaan tärkeäksi.
Työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä ohjaajat pitävät päihdetyön kiinnostavuutta ja sitä, että voi oppia uutta ja kehittyä omassa työssään. Myös oman työn tulosten näkeminen ja pienetkin onnistumiset asukkaiden kanssa, koetaan isona tekijänä työhyvinvoinnissa. Itsenäinen työskentely koetaan toisaalta kuormittavana, mutta toisaalta se nähdään myös positiivisena seikkana työhyvinvoinnissa, koska yksintyöskentely mahdollistaa sen, että työtä voi tehdä omalla tavalla, tiettyjen raamien ja pelisääntöjen mukaan. Tärkeä tekijä ohjaajien työhyvinvoinnissa on työyhteisön ja esimiehen sosiaalinen tuki. Toimivat yhteistyöverkostot ja erityisesti asumis- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijöiden suuri työpanos helpottaa ohjaajien työtä ja näin myös osaltaan ylläpitää ohjaajien työhyvinvointia. Kaikkein tärkeimmäksi työhyvinvointia edistäväksi tekijäksi ohjaajat kuitenkin mainitsevat oman vapaa-ajan. Perhe, lapset ja läheiset ihmiset koetaan tärkeimmiksi hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi. Ohjaajat kokevat, että heidän työhyvinvointiaan lisäisivät yksilötyönohjaus, säännölliset koulutukset ja tyky-toiminta.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Turun kaupungin päihdehuollon talk-tukiasunto-ohjaajien työhyvinvointia. Tavoitteena oli selvittää mitä kuormittavia tekijöitä ohjaajat työssään kokevat ja miten ne vaikuttavat heidän omaan hyvinvointiinsa ja mitkä tekijät edistävät heidän työssä jaksamistaan. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös nostaa esiin tukiasuntotyön vaativuutta. Tämä kvalitatiivinen opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluilla, joilla kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ohjaajat kokevat työhyvinvoinnin muodostuvan työn ja vapaa-ajan kokonaisuudesta. Työn kuormittaviksi tekijöiksi ohjaajat mainitsevat muun muassa työtilanteiden ennakoimattomuuden retkahdustilanteineen, yksintyöskentelyn ja jatkuvasti tavoitettavissa olemisen. Työnsä vaaroiksi ja haitoiksi ohjaajat listaavat esimerkiksi päihtyneet asukkaat, vieraat ihmiset asunnolla ja epäsiistit asunnot. Ohjaajat ovat kohdanneet työssään usein henkistä väkivaltaa ja kotikäynneillä on aina fyysisen väkivallan uhka. Hankalat asiakastilanteet saattavat pyöriä mielessä työpäivän jälkeenkin, mikä pitkittyessään on johtanut väsymykseen, fyysiseen uupumukseen ja univaikeuksiin. Aggressiiviset asiakastilanteet ovat myös vaikuttaneet ohjaajien turvallisuuden tunteeseen, minkä vuoksi oma yksityisyyden suoja koetaan tärkeäksi.
Työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä ohjaajat pitävät päihdetyön kiinnostavuutta ja sitä, että voi oppia uutta ja kehittyä omassa työssään. Myös oman työn tulosten näkeminen ja pienetkin onnistumiset asukkaiden kanssa, koetaan isona tekijänä työhyvinvoinnissa. Itsenäinen työskentely koetaan toisaalta kuormittavana, mutta toisaalta se nähdään myös positiivisena seikkana työhyvinvoinnissa, koska yksintyöskentely mahdollistaa sen, että työtä voi tehdä omalla tavalla, tiettyjen raamien ja pelisääntöjen mukaan. Tärkeä tekijä ohjaajien työhyvinvoinnissa on työyhteisön ja esimiehen sosiaalinen tuki. Toimivat yhteistyöverkostot ja erityisesti asumis- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijöiden suuri työpanos helpottaa ohjaajien työtä ja näin myös osaltaan ylläpitää ohjaajien työhyvinvointia. Kaikkein tärkeimmäksi työhyvinvointia edistäväksi tekijäksi ohjaajat kuitenkin mainitsevat oman vapaa-ajan. Perhe, lapset ja läheiset ihmiset koetaan tärkeimmiksi hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi. Ohjaajat kokevat, että heidän työhyvinvointiaan lisäisivät yksilötyönohjaus, säännölliset koulutukset ja tyky-toiminta.