Mezzosopraanon profiili Giuseppe Verdin oopperoissa
Ylönen, Katariina (2014)
Ylönen, Katariina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519722
Tiivistelmä
Giuseppe Verdin (1813-1901) oopperat ovat laulutaiteen keskeistä ohjelmistoa,
jonka tuntemus kuuluu klassisen laulajan ammattitaitoon. Opinnäytetyön tavoite
oli syventää käsitystä Verdin oopperalle tyypillisen mezzosopraanoroolin
musiikillisista ja karakteristisista piirteistä, ja se tehtiin tutustumalla tarkemmin
neljään rooliin (Oberton Cuniza, Nabuccon Fenena, Il trovatoren Azucena ja Aïdan
Amneris). Työn tarkoitus oli ensisijaisesti tukea nuorta laulajaa, joka muodostaa
yleiskuvaa näistä rooleista.
Menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja se siihen kuului partituurien,
librettojen ja esitystaltiointien tarkastelua. Verdin tyylin kokonaisvaltaiseksi
hahmottamiseksi kirjallisen lähdeaineiston kautta tutustuttiin siihen historialliskulttuuriseen ympäristöön, jossa säveltäjä teki työtään ja selvitettiin, miten hän sopeutui ajan ankaran sensuurin vaatimuksiin.
Loppupäätelmänä todettiin, että Verdin mezzosopraanoroolit jakautuvat karkeasti
kahteen päätyyppiin, joissa voi nähdä sekä laululliset että karakteristiset piirteet:
hyväsydäminen hahmo, jolla on lyyrinen laulurooli sekä dramaattista ääntä vaativa
rooli, joka on karakteristisella tasolla moraalisesti kompleksinen. Lisäksi todettiin,
että Giuseppe Verdin musiikki haastaa laulajan monipuolisuuden ja teknisen
taituruuden ja vaatii lauluääneltä muuntautumiskykyä.
jonka tuntemus kuuluu klassisen laulajan ammattitaitoon. Opinnäytetyön tavoite
oli syventää käsitystä Verdin oopperalle tyypillisen mezzosopraanoroolin
musiikillisista ja karakteristisista piirteistä, ja se tehtiin tutustumalla tarkemmin
neljään rooliin (Oberton Cuniza, Nabuccon Fenena, Il trovatoren Azucena ja Aïdan
Amneris). Työn tarkoitus oli ensisijaisesti tukea nuorta laulajaa, joka muodostaa
yleiskuvaa näistä rooleista.
Menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja se siihen kuului partituurien,
librettojen ja esitystaltiointien tarkastelua. Verdin tyylin kokonaisvaltaiseksi
hahmottamiseksi kirjallisen lähdeaineiston kautta tutustuttiin siihen historialliskulttuuriseen ympäristöön, jossa säveltäjä teki työtään ja selvitettiin, miten hän sopeutui ajan ankaran sensuurin vaatimuksiin.
Loppupäätelmänä todettiin, että Verdin mezzosopraanoroolit jakautuvat karkeasti
kahteen päätyyppiin, joissa voi nähdä sekä laululliset että karakteristiset piirteet:
hyväsydäminen hahmo, jolla on lyyrinen laulurooli sekä dramaattista ääntä vaativa
rooli, joka on karakteristisella tasolla moraalisesti kompleksinen. Lisäksi todettiin,
että Giuseppe Verdin musiikki haastaa laulajan monipuolisuuden ja teknisen
taituruuden ja vaatii lauluääneltä muuntautumiskykyä.