Voimavarat ikäihmisen mielenterveyden tukena
Teiskonlahti, Anu; Nygren, Vera (2014)
Teiskonlahti, Anu
Nygren, Vera
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121219606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121219606
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin ikääntyvän ihmisen voimavaroja ja niiden tukemista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat yli 65-vuotiaan ihmisen voimavaroihin ja siten tämän henkiseen hyvinvointiin. Tarkoituksena oli myös nostaa esiin keinoja, joilla sairaanhoitaja voi tu-kea eläkeikäisen ihmisen voimavaroja.
Työn teoreettisen lähtökohdan muodostivat ikääntyneen voimavarat, ikääntyneen mie-lenterveys sekä voimavaralähtöinen työote. Teoreettisen lähtökohdan ohjaamana artikkeleja haettiin syksyllä 2013 sekä tietokannoista (Aleksi, Ebsco Cinahl ja Pubmed) että manuaalisesti. Kansainvälisissä tietokannoissa hakusanoina käytettiin seuraavia sanoja: empowerment / resources and nursing. ja suomalaisissa tietokannoissa hakusanoina käytettiin: ikä* JA miel* TAI voimavara* TAI hyvinvoin*. Artikkelien valinta tehtiin ennalta määriteltyjen sisäänottokriteereiden pohjalta. Lopulliseen tutkimukseen valikoi-tui 10 artikkelia. Artikkelien analysointi lähti liikkeelle induktiivisella eli aineistolähtöi-sellä sisällönanalyysillä, mutta lopulta aineisto päädyttiin analysoimaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen ja sisällönanalyysien avulla keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat ikäihmisen voimavarat sekä sairaanhoitaja ikäihmisen voimavarojen tukijana. Voimava-roiksi nousivat ihmisen sisäiset voimavarat, mielekäs tekeminen voimavarana, ympäris-tö voimavarana sekä talous voimavarana. Käsiteltäessä sairaanhoitajaa ikäihmisen voi-mavarojen tukijana tärkeimmiksi asioiksi nousivat hoitajan tietoisuus ja sen kehittämi-nen, ainutlaatuinen yhteistyösuhde ja psykososiaaliset työskentelymuodot.
Yksittäisellä hoitajalla tulee siis olla vahva teoreettinen tietopohja ikääntymisen fyysi-sistä, psyykkisistä ja sosiaalisista haavoittuvuustekijöistä sekä ikäihmisen voimavaroista, jotta hän kykenee harjoittamaan, kehittämään ja syventämään voimavaralähtöistä hoitotyötä. Hoitotyön koulutuksen jokaisessa vaiheessa tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota mielen hyvinvoinnin tärkeyteen potilaiden hoidossa. Ihmisen mieli ja sen tukeminen on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisen kokonaisuuden tukeminen.
Työn teoreettisen lähtökohdan muodostivat ikääntyneen voimavarat, ikääntyneen mie-lenterveys sekä voimavaralähtöinen työote. Teoreettisen lähtökohdan ohjaamana artikkeleja haettiin syksyllä 2013 sekä tietokannoista (Aleksi, Ebsco Cinahl ja Pubmed) että manuaalisesti. Kansainvälisissä tietokannoissa hakusanoina käytettiin seuraavia sanoja: empowerment / resources and nursing. ja suomalaisissa tietokannoissa hakusanoina käytettiin: ikä* JA miel* TAI voimavara* TAI hyvinvoin*. Artikkelien valinta tehtiin ennalta määriteltyjen sisäänottokriteereiden pohjalta. Lopulliseen tutkimukseen valikoi-tui 10 artikkelia. Artikkelien analysointi lähti liikkeelle induktiivisella eli aineistolähtöi-sellä sisällönanalyysillä, mutta lopulta aineisto päädyttiin analysoimaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen ja sisällönanalyysien avulla keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat ikäihmisen voimavarat sekä sairaanhoitaja ikäihmisen voimavarojen tukijana. Voimava-roiksi nousivat ihmisen sisäiset voimavarat, mielekäs tekeminen voimavarana, ympäris-tö voimavarana sekä talous voimavarana. Käsiteltäessä sairaanhoitajaa ikäihmisen voi-mavarojen tukijana tärkeimmiksi asioiksi nousivat hoitajan tietoisuus ja sen kehittämi-nen, ainutlaatuinen yhteistyösuhde ja psykososiaaliset työskentelymuodot.
Yksittäisellä hoitajalla tulee siis olla vahva teoreettinen tietopohja ikääntymisen fyysi-sistä, psyykkisistä ja sosiaalisista haavoittuvuustekijöistä sekä ikäihmisen voimavaroista, jotta hän kykenee harjoittamaan, kehittämään ja syventämään voimavaralähtöistä hoitotyötä. Hoitotyön koulutuksen jokaisessa vaiheessa tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota mielen hyvinvoinnin tärkeyteen potilaiden hoidossa. Ihmisen mieli ja sen tukeminen on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisen kokonaisuuden tukeminen.