Suomen Uimaliiton sähköisen Pisara-osaamiskeskuspalvelun kehittämissuunnitelma 2014-2015
Korhonen, Annimari (2014)
Korhonen, Annimari
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119464
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli yhteistyössä Suomen Uimaliiton asiantuntijoiden kanssa laatia sähköisen Pisara-osaamiskeskuspalvelun kehittämissuunnitelma vuosille 2014–2015. Tavoitteena oli sisällyttää suunnitelmaan konkreettisia kehittämiskohteita ja toimenpiteitä kehittämistyön toteuttamiselle. Pisara-osaamiskeskus on internetpohjainen palvelu, joka tukee päivittäistä uintivalmennusta esimerkiksi mahdollistamalla valmentajan ja urheilijan välisen kommunikoinnin. Palvelu on tarkoitettu valmennuksen apuvälineeksi ja suomalaisen uintiurheiluvalmennuksen kehittämiseksi. Valmentajan on mahdollista käyttää Pisara-palvelua valmennuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Suomen Uimaliiton sähköisen Pisara-osaamiskeskuspalvelun kehittämisprojekti käynnistyi keväällä 2014. Ensimmäisenä toimenpiteenä teetettiin yhteistyössä Suomen Uimaliiton kanssa palautekysely, jossa kartoitettiin palvelun käyttöastetta, käyttötiheyttä ja käyttötarkoitusta sekä vastaajien mielipiteitä palvelun kehittämiskohteista. Palautekyselyn lisäksi keväällä ja syksyllä 2014 pidettiin neljä kehittämiskokousta, joiden pääasiallinen tavoite oli konkreettisten kehittämiskohteiden määrittäminen ja ratkaisujen löytäminen kehittämistyön toteuttamiseksi.
Kehittämissuunnitelma pitää sisällään kehittämistyön tavoitteet, palvelun kehittämiskohteet sekä toimenpiteet kehittämistyön toteuttamiselle. Lisäksi suunnitelma pitää sisällään kehittämistyön aikataulun sekä kehittämistyön vastuualueet. Palvelun pääkehittämiskohteiksi muotoutui projektin aikana tietoisuuden lisääminen palvelusta, sisältöjen monipuolistaminen sekä käyttöominaisuuksien parantaminen. Kehittämissuunnitelman arvioinnista vastasivat Suomen Uimaliiton koulutusvastaava Outi Kokko-Ropponen sekä Kansainvälisen Jääkiekon kehityskeskuksen kehityspäällikkö Antti Laaksonen.
Tämän opinnäytetyön tuotoksena syntynyt Pisara-osaamiskeskuspalvelun kehittämissuunnitelma käynnistää pitkäjänteisen kehittämistyön. Pitkäjänteisen kehittämistyön tavoitteina ovat käyttäjämäärän lisääminen sekä palvelun ominaisuuksien parantaminen. Tämän opinnäytetyön tuotoksena syntyneen kehittämissuunnitelman toimenpiteiden valmistuttua kehittämistyö jatkuu uusien tavoitteiden ja kehittämiskohteiden puitteissa. Kehittämistyön aikataulutus sekä selkeä vastuunjako helpottavat kehittämistyön toteuttamista myös tulevaisuudessa.
Suomen Uimaliiton sähköisen Pisara-osaamiskeskuspalvelun kehittämisprojekti käynnistyi keväällä 2014. Ensimmäisenä toimenpiteenä teetettiin yhteistyössä Suomen Uimaliiton kanssa palautekysely, jossa kartoitettiin palvelun käyttöastetta, käyttötiheyttä ja käyttötarkoitusta sekä vastaajien mielipiteitä palvelun kehittämiskohteista. Palautekyselyn lisäksi keväällä ja syksyllä 2014 pidettiin neljä kehittämiskokousta, joiden pääasiallinen tavoite oli konkreettisten kehittämiskohteiden määrittäminen ja ratkaisujen löytäminen kehittämistyön toteuttamiseksi.
Kehittämissuunnitelma pitää sisällään kehittämistyön tavoitteet, palvelun kehittämiskohteet sekä toimenpiteet kehittämistyön toteuttamiselle. Lisäksi suunnitelma pitää sisällään kehittämistyön aikataulun sekä kehittämistyön vastuualueet. Palvelun pääkehittämiskohteiksi muotoutui projektin aikana tietoisuuden lisääminen palvelusta, sisältöjen monipuolistaminen sekä käyttöominaisuuksien parantaminen. Kehittämissuunnitelman arvioinnista vastasivat Suomen Uimaliiton koulutusvastaava Outi Kokko-Ropponen sekä Kansainvälisen Jääkiekon kehityskeskuksen kehityspäällikkö Antti Laaksonen.
Tämän opinnäytetyön tuotoksena syntynyt Pisara-osaamiskeskuspalvelun kehittämissuunnitelma käynnistää pitkäjänteisen kehittämistyön. Pitkäjänteisen kehittämistyön tavoitteina ovat käyttäjämäärän lisääminen sekä palvelun ominaisuuksien parantaminen. Tämän opinnäytetyön tuotoksena syntyneen kehittämissuunnitelman toimenpiteiden valmistuttua kehittämistyö jatkuu uusien tavoitteiden ja kehittämiskohteiden puitteissa. Kehittämistyön aikataulutus sekä selkeä vastuunjako helpottavat kehittämistyön toteuttamista myös tulevaisuudessa.