Yksilövastuinen hoitotyö neurologisella osastolla : Omaisten kokemuksia omahoitajuudesta
Hokkanen, Nana; Lehto, Anna (2014)
Hokkanen, Nana
Lehto, Anna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019300
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten yksilövastuinen hoitotyö toimii omaisten näkökulmasta. Työmme tehtävinä oli selvittää, minkälainen käsitys omaisilla on omahoitajuudesta, minkälainen on omaisten ja omahoitajan välinen yhteistyösuhde ja miten omainen kokee roolinsa potilaan hoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa neurologiselle osastolle yksilövastuisen hoitotyön toimivuudesta omaisten näkökulmasta, jotta osasto pystyisi tulosten perusteella kehittämään heidän omahoitajamalliaan.
Toteutimme opinnäytetyömme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla voidaan selittää tai oppia ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Aineisto hankittiin teemahaastatteluilla haastattelemalla potilaiden omaisia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Haastattelimme kahta pitkään osastolla olleen potilaan omaista. Haastatteluissa omaiset kertoivat omia käsityksiään omahoitajuudesta ja sen toimivuudesta osastolla käytännössä. Tulosten mukaan haastateltavat tiesivät omahoitajan olemassaolosta, mutta esimerkiksi potilaan nimetystä omahoitajasta ei välttämättä ollut tietoa. Hoidon katsottiin kuitenkin sujuneen osastolla hyvin ja olleen laadukasta, vaikka moni henkilö potilaan hoitoon osallistuikin. Hoidon jatkuvuuden koettiin toimivan osastolla hyvin, vaikka työntekijöitä oli useita. Käsitys hoitajista ja heidän tekemästään työstä oli positiivinen. Tuloksisten perusteella esitämme, että omahoitajuutta tuotaisiin selkeämmin esille omaisille.
Osastolla käytettävää omahoitajamallia voisi kehittää omaisten näkökulmasta selkeämmäksi. Mielestämme tämä voitaisiin toteuttaa käytännössä siten, että potilaan tullessa osastolle annettaisiin omaiselle omahoitajien yhteystiedot, kerrottaisiin suullisesti omahoitajuudesta ja lisäksi annettaisiin selkeää tietoa omahoitajuuteen liittyvistä asioista kirjallisesti. Tämän tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää osastolla omahoitajamallin kehittämiseen. Työmme teoriaosiota voidaan hyödyntää uusien työntekijöiden perehdyttämisessä yksilövastuiseen hoitotyöhön sekä yhteistyöhön omaisten kanssa.
Toteutimme opinnäytetyömme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla voidaan selittää tai oppia ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Aineisto hankittiin teemahaastatteluilla haastattelemalla potilaiden omaisia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Haastattelimme kahta pitkään osastolla olleen potilaan omaista. Haastatteluissa omaiset kertoivat omia käsityksiään omahoitajuudesta ja sen toimivuudesta osastolla käytännössä. Tulosten mukaan haastateltavat tiesivät omahoitajan olemassaolosta, mutta esimerkiksi potilaan nimetystä omahoitajasta ei välttämättä ollut tietoa. Hoidon katsottiin kuitenkin sujuneen osastolla hyvin ja olleen laadukasta, vaikka moni henkilö potilaan hoitoon osallistuikin. Hoidon jatkuvuuden koettiin toimivan osastolla hyvin, vaikka työntekijöitä oli useita. Käsitys hoitajista ja heidän tekemästään työstä oli positiivinen. Tuloksisten perusteella esitämme, että omahoitajuutta tuotaisiin selkeämmin esille omaisille.
Osastolla käytettävää omahoitajamallia voisi kehittää omaisten näkökulmasta selkeämmäksi. Mielestämme tämä voitaisiin toteuttaa käytännössä siten, että potilaan tullessa osastolle annettaisiin omaiselle omahoitajien yhteystiedot, kerrottaisiin suullisesti omahoitajuudesta ja lisäksi annettaisiin selkeää tietoa omahoitajuuteen liittyvistä asioista kirjallisesti. Tämän tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää osastolla omahoitajamallin kehittämiseen. Työmme teoriaosiota voidaan hyödyntää uusien työntekijöiden perehdyttämisessä yksilövastuiseen hoitotyöhön sekä yhteistyöhön omaisten kanssa.