Työnilo : Sairaanhoitajien kokemuksia työnilosta
Peuramäki, Jenna; Pyhälä, Aliisa (2014)
Peuramäki, Jenna
Pyhälä, Aliisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019270
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat tuovat sairaanhoitajalle työniloa, mitkä ovat työnilon kokemisen esteenä, sekä miten sairaanhoitaja voi itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Työn tehtävinä oli selvittää, mitkä tekijät tuottavat työniloa, mitkä tekijät ovat työnilon kokemisen esteenä ja mitkä ovat organisaation sekä sairaanhoitajan keinot vaikuttaa työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työniloon vaikuttavista tekijöistä, joiden perusteella työyhteisön hyvinvointia osastolla voisi kehittää.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä eräälle Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osastolle. Sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä sisältävä kyselylomake lähetettiin sadalle sairaanhoitajalle, joista kyselyyn vastasi 41 sairaanhoitajaa. Kyselyn väittämien vastaukset analysoitiin e-lomake-editorin avulla, laadullisten kysymysten vastaukset sisällön analyysilla.
Tulosten perusteella suurin osa kyselyyn vastanneista kokee, että työkaverit vaikuttavat työnilon kokemiseen työpaikalla. Osastolla vallitsee pääosin hyvä yhteishenki: työkaverit ovat toistensa tukena ja heidän välinen vuorovaikutus on avointa, huomioonottavaa sekä lämminhenkistä. Työ koetaan henkisesti raskaaksi, mutta palkitsevaksi. Työntekijöiden vaihtuvuuteen vaikuttavat kiire sekä työn kuormittavuus, mutta myös äitiys- ja perhevapaat sekä lyhyet sijaisuudet. Stressin jatkuva kokeminen jakoi vastaukset kahteen ääripäähän. Sairaanhoitajien ja esimiestahon väliset suhteet saivat vaihtelevia tuloksia, suurin osa kuitenkin kokee esimiessuhteen olevan luottamuksellinen. Suurin osa vastaajista pääsee surullisista ja vaikeista asioista yli helposti työpaikalla, vaikka kuitenkin tulosten perusteella osastolta puuttuu kokonaan järjestelmällinen debriefing-jälkikäsittelymalli, jota kaivataan paljon.
Jatkotutkimuksena voisi tehdä tutkimuksen työhyvinvoinnista kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä, sillä kyseisellä menetelmällä voisi saada laajemman ja avoimemman näkemyksen tutkittavaan ilmiöön. Jatkossa voisi myös tutkia ja selvittää, onko debriefing-jälkikäsittelymallista hyötyä työhyvinvointia edesauttavana tekijänä. Tämän opinnäytetyön selvityksestä hyötyvät osaston työntekijät, mutta tuloksia voidaan soveltaa myös muualle työelämään.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä eräälle Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osastolle. Sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä sisältävä kyselylomake lähetettiin sadalle sairaanhoitajalle, joista kyselyyn vastasi 41 sairaanhoitajaa. Kyselyn väittämien vastaukset analysoitiin e-lomake-editorin avulla, laadullisten kysymysten vastaukset sisällön analyysilla.
Tulosten perusteella suurin osa kyselyyn vastanneista kokee, että työkaverit vaikuttavat työnilon kokemiseen työpaikalla. Osastolla vallitsee pääosin hyvä yhteishenki: työkaverit ovat toistensa tukena ja heidän välinen vuorovaikutus on avointa, huomioonottavaa sekä lämminhenkistä. Työ koetaan henkisesti raskaaksi, mutta palkitsevaksi. Työntekijöiden vaihtuvuuteen vaikuttavat kiire sekä työn kuormittavuus, mutta myös äitiys- ja perhevapaat sekä lyhyet sijaisuudet. Stressin jatkuva kokeminen jakoi vastaukset kahteen ääripäähän. Sairaanhoitajien ja esimiestahon väliset suhteet saivat vaihtelevia tuloksia, suurin osa kuitenkin kokee esimiessuhteen olevan luottamuksellinen. Suurin osa vastaajista pääsee surullisista ja vaikeista asioista yli helposti työpaikalla, vaikka kuitenkin tulosten perusteella osastolta puuttuu kokonaan järjestelmällinen debriefing-jälkikäsittelymalli, jota kaivataan paljon.
Jatkotutkimuksena voisi tehdä tutkimuksen työhyvinvoinnista kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä, sillä kyseisellä menetelmällä voisi saada laajemman ja avoimemman näkemyksen tutkittavaan ilmiöön. Jatkossa voisi myös tutkia ja selvittää, onko debriefing-jälkikäsittelymallista hyötyä työhyvinvointia edesauttavana tekijänä. Tämän opinnäytetyön selvityksestä hyötyvät osaston työntekijät, mutta tuloksia voidaan soveltaa myös muualle työelämään.