Maatalouden viljelijätukien sähköinen tukihaku Uudellamaalla : Tukihaun haasteita ja kehittämisehdotuksia
Kärki, Tiina-Leena (2014)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919127
Tiivistelmä
Maatalouden viljelijätukia on voitu Suomessa hakea sähköisesti vuodesta 2009 alkaen. Sähköinen tukihaku helpottaa tukihakuprosessia ja hallinnon työtä. Vuonna 2014 Suomessa noin 60 prosenttia viljelijöistä jätti sähköisen tukihakemuksen. Uudellamaalla sähköisen tukihakemuksen viljelijöistä jätti noin 50 prosenttia. Opinnäytetyön tavoitteena oli sähköisen tukihaun edistäminen Uudellamaalla. Työssä pyrittiin selvittämään viljelijöiden halukkuutta hakea tukia sähköisesti ja syitä siihen, jos tukia ei haluttu hakea sähköisesti. Lisäksi pyrittiin selvittämään viljelijöiden ja tukihaun neuvojien tyytyväisyyttä saamaansa neuvontaan sekä halukkuutta sähköisen tukihaun koulutuksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sähköisen tukihaun kehittämistyössä ja koulutusten suunnittelussa.
Tässä työssä tehtiin haastatteluja tukihaun viranomaisille sekä kyselyt tukihaun neuvojille ja viljelijöille. Kummatkin kyselyt toteutettiin suomen- ja ruotsinkielisinä. Neuvojakyselyssä vastausprosentti oli 28,3 prosenttia. Viljelijäkyselyssä vastausprosentti oli 24,1 prosenttia.
Merkittävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että vuonna 2013 paperilomakkeilla hakeneista vastaajista lähes puolet aikoi hakea tukia sähköisesti vuonna 2014. Maaseutuviraston tilastojen mukaan vuonna 2014 Uuden-maan ELY-keskuksen alueella päätukihaun sähköisten hakemusten osuus tiloista oli 50 prosenttia.
Pääasiallisina syinä siihen, että tukia ei aiota hakea sähköisesti, ovat viljelijöiden tottumukseen ja asenteeseen liittyvät syyt. Viljelijät olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa tukihaun neuvontaan. Viljelijät kokivat sähköisen tukihaun koulutuksen tarpeelliseksi.
Tulosten perusteella voidaan suositella, että maaseutuhallinnossa pyrittäisiin järjestämään koulutuksia tai neuvontaa niille viljelijöille, jotka hakevat tukia edelleen paperilla. Viestinnässä korostetaan sitä, ettei koulutustilaisuuksissa vaadita erityisiä atk-taitoja. Koulutustilaisuuksissa korostetaan, että sähköisen tukihaun voi tulostaa itselleen todisteeksi suoritetusta hausta.
Tässä työssä tehtiin haastatteluja tukihaun viranomaisille sekä kyselyt tukihaun neuvojille ja viljelijöille. Kummatkin kyselyt toteutettiin suomen- ja ruotsinkielisinä. Neuvojakyselyssä vastausprosentti oli 28,3 prosenttia. Viljelijäkyselyssä vastausprosentti oli 24,1 prosenttia.
Merkittävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että vuonna 2013 paperilomakkeilla hakeneista vastaajista lähes puolet aikoi hakea tukia sähköisesti vuonna 2014. Maaseutuviraston tilastojen mukaan vuonna 2014 Uuden-maan ELY-keskuksen alueella päätukihaun sähköisten hakemusten osuus tiloista oli 50 prosenttia.
Pääasiallisina syinä siihen, että tukia ei aiota hakea sähköisesti, ovat viljelijöiden tottumukseen ja asenteeseen liittyvät syyt. Viljelijät olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa tukihaun neuvontaan. Viljelijät kokivat sähköisen tukihaun koulutuksen tarpeelliseksi.
Tulosten perusteella voidaan suositella, että maaseutuhallinnossa pyrittäisiin järjestämään koulutuksia tai neuvontaa niille viljelijöille, jotka hakevat tukia edelleen paperilla. Viestinnässä korostetaan sitä, ettei koulutustilaisuuksissa vaadita erityisiä atk-taitoja. Koulutustilaisuuksissa korostetaan, että sähköisen tukihaun voi tulostaa itselleen todisteeksi suoritetusta hausta.