Salutogeneesi pitkäaikaistyöttömien sosiaalisessa kuntoutuksessa Orivedellä
Virtanen, Taru (2014)
Virtanen, Taru
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818983
Tiivistelmä
Suomalainen työelämä on ollut muutoksessa 1990-luvun lamasta lähtien. Viime vuosina muutoksen vauhti on kiihtynyt teknologisen kehityksen myötä. Samalla Suomeen on muodostunut työttömien joukko, minkä mahdollisuudet nyky-yhteiskunnan täysivaltaisiksi työssäkäyviksi jäseniksi ovat oleellisesti heikentyneet. Osa kauimmin työttöminä olleista on jo luovuttanut kokonaan työn tavoittelun. Yhteiskunnalla ei ole tällaisena taloudellisena aikana varaa unohtaa heitäkään, ketkä maksavat euromääräisesti vähemmän veroa. Heille on tärkeä mahdollistaa työn asemesta toisenlainen tapa kuulua yhteiskuntaan ja sen kehittämiseen. Tämä opinnäytetyö kuvaa käytännössä toimivaksi todetun mallin tulevaisuuden lakisääteisestä sosiaalisesta kuntoutuksesta.
Opinnäytetyössä tarkastellaan Orivedellä keväällä 2014 kokoontuneen sosiaalisen kuntoutuksen ja terveyden edistämisen ryhmän ohjelmaa salutogeenisen lähestymistavan ja koherenssin tunteen osatekijöiden kautta. Ryhmään osallistuneilta kymmeneltä työttömältä mitattiin koherenssin tunne ryhmän alussa sekä ryhmän lopuksi. Tämän lisäksi ryhmään osallistuneille järjestettiin kolme ryhmäteemahaastattelua, joiden aiheena oli koherenssin tunteen kolme eri osatekijää; ymmärrettävyys, hallittavuus ja merkityksellisyys, sekä niiden vaikutus elämään.
Ryhmään osallistuneiden työttömien koherenssin tunne laski intervention aikana. Haastatellut kuitenkin kertoivat ryhmän vaikuttaneen positiivisesti heidän elämäänsä. Sähköisten palveluiden nopea kehittyminen on osin edistänyt eriarvoistumista yhteiskunnassa. Työttömille tarjotut perinteiset terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelut eivät enää toimi ja tulevaisuudessa tarvitaan eri ammattialojen verkostoitunutta, terveyttä edistävää, rakenteellista sekä asiakaslähtöistä työtä.
Koherenssin tunteen vahvistaminen on yksin käytettynä epäkiitollinen tavoite työttömien sosiaalisessa kuntoutuksessa. Toimintaympäristöä ohjaavaksi teoriaksi koherenssin tunteen kolme osatekijää sopivat hyvin; ymmärrettävään, hallittavaan ja merkitykselliseen palveluun on helppo sitoutua. Salutogeneesissä käyttökelpoisempi vaihtoehto kuntoutusohjelmien taustateoriaksi lienee terveyden resurssit ja niiden asiakaskohtainen kehittäminen sekä vahvistaminen.
Opinnäytetyössä tarkastellaan Orivedellä keväällä 2014 kokoontuneen sosiaalisen kuntoutuksen ja terveyden edistämisen ryhmän ohjelmaa salutogeenisen lähestymistavan ja koherenssin tunteen osatekijöiden kautta. Ryhmään osallistuneilta kymmeneltä työttömältä mitattiin koherenssin tunne ryhmän alussa sekä ryhmän lopuksi. Tämän lisäksi ryhmään osallistuneille järjestettiin kolme ryhmäteemahaastattelua, joiden aiheena oli koherenssin tunteen kolme eri osatekijää; ymmärrettävyys, hallittavuus ja merkityksellisyys, sekä niiden vaikutus elämään.
Ryhmään osallistuneiden työttömien koherenssin tunne laski intervention aikana. Haastatellut kuitenkin kertoivat ryhmän vaikuttaneen positiivisesti heidän elämäänsä. Sähköisten palveluiden nopea kehittyminen on osin edistänyt eriarvoistumista yhteiskunnassa. Työttömille tarjotut perinteiset terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelut eivät enää toimi ja tulevaisuudessa tarvitaan eri ammattialojen verkostoitunutta, terveyttä edistävää, rakenteellista sekä asiakaslähtöistä työtä.
Koherenssin tunteen vahvistaminen on yksin käytettynä epäkiitollinen tavoite työttömien sosiaalisessa kuntoutuksessa. Toimintaympäristöä ohjaavaksi teoriaksi koherenssin tunteen kolme osatekijää sopivat hyvin; ymmärrettävään, hallittavaan ja merkitykselliseen palveluun on helppo sitoutua. Salutogeneesissä käyttökelpoisempi vaihtoehto kuntoutusohjelmien taustateoriaksi lienee terveyden resurssit ja niiden asiakaskohtainen kehittäminen sekä vahvistaminen.