Murtoilmaisujärjestelmän suunnittelu kulttuurihistorialliseen kohteeseen
Rouhiainen, Seppo (2014)
Rouhiainen, Seppo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818952
Tiivistelmä
Murtoilmaisujärjestelmillä ennaltaehkäistään vahinkojen syntymistä rakennuksille, ihmisille ja omaisuudelle. Murtoilmaisujärjestelmiä koskevaa lainsäädäntöä ei ole, kuten on paloilmaisujärjestelmillä, joista on säädetty laissa pelastustoimenlaitteista. Murtoilmaisujärjestelmiä koskettaa kuitenkin epäsuorasti suuri joukko lakipykäliä eri laeista, kuten laki yksityisistä turvapalveluista, sähkö- ja työturvallisuuslaki. Alalla toimivat toimialajärjestöt, kuten Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. ja Finanssialan Keskusliitto (FK) ovat luoneet omia ohjeita jotka koskevat murtoilmaisinjärjestelmiä. Puolueetonta ohjeistusta on laatimassa eurooppalainen CENELEC–järjestön standardointikomitea, johon kuuluu kansallinen sähkö- ja elektroniikka-alan kansallinen standardointijärjestö SESKO, joka osaltaan laatii SFS-EN- standardeja.
Opinnäytetyön kohteena oli Suomenlinnan hoitokunnan ylläpitämä kulttuurihistoriallinen rakennus. Kulttuuriomaisuuden suojelu on osa kokonaisvaltaista kansallista ja kansainvälistä kriisinhallintavalmiutta. Kulttuuriomaisuutta voi uhata ihmisen tarkoituksellinen toiminta tai luonnonkatastrofi kuten tulvat tai myrskyt.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Suomenlinnan hoitokunnan kokonaisturvallisuutta murtoilmaisujärjestelmien suunnittelun osalta. Opinnäytetyö suoritettiin konstruktiivisena tutkimuksena, jossa tutkimuskysymykseksi asetettiin, millainen on hyvä suunnitelma murtoilmaisujärjestelmäksi kulttuurihistoriallisessa kohteessa. Konstruktiivisen tutkimuksen tiedonhankinta ajoittuu elokuulta 2013 tammikuulle 2014, käytännöllisen tutkimuksen tiedonhankinta tammikuulta maaliskuulle 2014 ja ratkaisujen laadinta toteutettiin huhtikuussa 2014, jolloin opinäytetyönä tehty kehitystyö esiteltiin toimeksiantajalle. Opinnäytetyössä käy- tetyt menetelmät olivat teemahaastattelu ja kirjallisuustarkastelu. Haastattelun harkinnanvarainen otanta käsitti 4 haastateltavaa Suomenlinnan ulkopuolelta.
Opinnäytetyön tiedonhankintavaiheen lopussa esittelin toimeksiantajalle miellekartan, johon olin kerännyt murtoilmaisujärjestelmiin vaikuttavia asiakokonaisuuksia. Tästä joukosta toimeksiantaja valitsi murtoilmaisujärjestelmien suunnittelun rungoksi standardin SFS-CLS/TS 50131-7, joka on soveltamisohje murto- ja ryöstönilmaisujärjestelmien suunnittelemiseksi, asentamiseksi ja käyttämiseksi. Suunnitelman runkoa täydennettiin, lakipykälien lisäksi Mu- seoviraston ja toimialajärjestöjen ohjeilla. Opinnäytetyön päätuloksena saatiin koottua aineisto, joka auttaa suunnittelijaa luomaan murtoilmaisujärjestelmän. Aineisto perustuu riskien arvioineilla valittuun suojaustasoon, huomioi kohteen erityisvaatimukset, on yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa ja luo riittävän ja selkokielisen dokumentoinnin hankintaa ja asentamista varten.
Opinnäytetyön kohteena oli Suomenlinnan hoitokunnan ylläpitämä kulttuurihistoriallinen rakennus. Kulttuuriomaisuuden suojelu on osa kokonaisvaltaista kansallista ja kansainvälistä kriisinhallintavalmiutta. Kulttuuriomaisuutta voi uhata ihmisen tarkoituksellinen toiminta tai luonnonkatastrofi kuten tulvat tai myrskyt.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Suomenlinnan hoitokunnan kokonaisturvallisuutta murtoilmaisujärjestelmien suunnittelun osalta. Opinnäytetyö suoritettiin konstruktiivisena tutkimuksena, jossa tutkimuskysymykseksi asetettiin, millainen on hyvä suunnitelma murtoilmaisujärjestelmäksi kulttuurihistoriallisessa kohteessa. Konstruktiivisen tutkimuksen tiedonhankinta ajoittuu elokuulta 2013 tammikuulle 2014, käytännöllisen tutkimuksen tiedonhankinta tammikuulta maaliskuulle 2014 ja ratkaisujen laadinta toteutettiin huhtikuussa 2014, jolloin opinäytetyönä tehty kehitystyö esiteltiin toimeksiantajalle. Opinnäytetyössä käy- tetyt menetelmät olivat teemahaastattelu ja kirjallisuustarkastelu. Haastattelun harkinnanvarainen otanta käsitti 4 haastateltavaa Suomenlinnan ulkopuolelta.
Opinnäytetyön tiedonhankintavaiheen lopussa esittelin toimeksiantajalle miellekartan, johon olin kerännyt murtoilmaisujärjestelmiin vaikuttavia asiakokonaisuuksia. Tästä joukosta toimeksiantaja valitsi murtoilmaisujärjestelmien suunnittelun rungoksi standardin SFS-CLS/TS 50131-7, joka on soveltamisohje murto- ja ryöstönilmaisujärjestelmien suunnittelemiseksi, asentamiseksi ja käyttämiseksi. Suunnitelman runkoa täydennettiin, lakipykälien lisäksi Mu- seoviraston ja toimialajärjestöjen ohjeilla. Opinnäytetyön päätuloksena saatiin koottua aineisto, joka auttaa suunnittelijaa luomaan murtoilmaisujärjestelmän. Aineisto perustuu riskien arvioineilla valittuun suojaustasoon, huomioi kohteen erityisvaatimukset, on yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa ja luo riittävän ja selkokielisen dokumentoinnin hankintaa ja asentamista varten.