Mitä avosydänleikkauksen jälkeen? : ohjeistuksen laatiminen fysioterapeuttiseen tutkimiseen ja jatkokuntoutukseen ohjaamiseen
Hallapelto, Petra; Hallikainen, Minna (2014)
Hallapelto, Petra
Hallikainen, Minna
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818902
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää avosydänleikattujen potilaiden toimintakyvyn arviointia ja jatkokuntoutukseen ohjausta perusterveydenhuollossa. Tehtävänä oli koota eri mittareita sisältävä ohjeistus perusterveydenhuollon fysioterapeuteille erikoissairaanhoidossa avosydänleikattujen potilaiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin. Arviointi suoritettiin 8-12 viikon kuluttua leikkauksesta. Ohjeistukseen tuli sisällyttää myös malliesimerkkejä, joita voitiin käyttää apuna potilaan ohjaamisessa viidestä alueellisesta jatkokuntoutusmahdollisuudesta sopivimpaan. Kehittämistyön arvioinnissa ja muokkaamisessa hyödynnettiin asiantuntijatyöryhmältä, tutkimisen suorittaneilta fysioterapeuteilta sekä ulkopuolisilta asiantuntijoilta saatua palautetta. Asiantuntijatyöryhmä koostui erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin edustajista.
Toiminnallista kehittämistyötä ohjasi laadullinen tutkimusstrategia. Tiedonkeruussa ja työn jatkuvassa arvioinnissa käytettiin menetelminä keskustelua sekä avointa haastattelua. Ohjeistukseen valittiin tutkimustiedon perusteella avosydänleikatuille potilaille soveltuvat fyysisen suorituskyvyn mittarit. Mittaustulosten viitearvojen perusteella koottiin taulukot, joita käytettiin apuna jatkokuntoutukseen ohjaamisessa. Ohjeistuksen käyttö ohjattiin perusterveydenhuollon fysioterapeuteille, jotka toteuttivat potilaiden tutkimisen. Valmis ohjeistus on raportin liitteenä.
Ohjeistus koettiin selkeäksi ja käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi sydänpotilaiden toimintakyvyn arvioinnissa. Potilaiden tutkiminen vei suunniteltua enemmän aikaa, mikä tulee ottaa huomioon ohjeistusta edelleen kehitettäessä. Lisäksi saatiin joitakin muokkausehdotuksia testien suoritusohjeisiin liittyen. Vaikka jatkokuntoutusmahdollisuuden valintaan ei potilaiden yksilöllisyydestä johtuen onnistuttu muodostamaan yleispätevää mallia, koettiin laaditut taulukot kuitenkin hyödyllisiksi. On selvää, että tämän kaltaiselle kehittämistyölle on tällä hetkellä suuri tarve. Näin ollen fysioterapian mahdollisuuksia sydänpotilaan kuntoutusprosessissa tulisi jatkossa hyödyntää aiempaa monipuolisemmin.
Toiminnallista kehittämistyötä ohjasi laadullinen tutkimusstrategia. Tiedonkeruussa ja työn jatkuvassa arvioinnissa käytettiin menetelminä keskustelua sekä avointa haastattelua. Ohjeistukseen valittiin tutkimustiedon perusteella avosydänleikatuille potilaille soveltuvat fyysisen suorituskyvyn mittarit. Mittaustulosten viitearvojen perusteella koottiin taulukot, joita käytettiin apuna jatkokuntoutukseen ohjaamisessa. Ohjeistuksen käyttö ohjattiin perusterveydenhuollon fysioterapeuteille, jotka toteuttivat potilaiden tutkimisen. Valmis ohjeistus on raportin liitteenä.
Ohjeistus koettiin selkeäksi ja käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi sydänpotilaiden toimintakyvyn arvioinnissa. Potilaiden tutkiminen vei suunniteltua enemmän aikaa, mikä tulee ottaa huomioon ohjeistusta edelleen kehitettäessä. Lisäksi saatiin joitakin muokkausehdotuksia testien suoritusohjeisiin liittyen. Vaikka jatkokuntoutusmahdollisuuden valintaan ei potilaiden yksilöllisyydestä johtuen onnistuttu muodostamaan yleispätevää mallia, koettiin laaditut taulukot kuitenkin hyödyllisiksi. On selvää, että tämän kaltaiselle kehittämistyölle on tällä hetkellä suuri tarve. Näin ollen fysioterapian mahdollisuuksia sydänpotilaan kuntoutusprosessissa tulisi jatkossa hyödyntää aiempaa monipuolisemmin.