Palkka.fi -palvelun käytettävyys : Helpottaako järjestelmä palkanmaksuun liittyvien työnantajavelvoitteiden hoitamista?
Huttunen, Kirsi (2014)
Huttunen, Kirsi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818874
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää Palkka.fi -palvelun käyttäjien mielipiteitä siitä, kuinka onnistunut palvelujärjestelmä on käyttäjän näkökulmasta katsottuna. Palkka.fi on viranomaisten ylläpitämä sähköinen palvelu, jonka tavoitteena on helpottaa työnantajan palkanmaksuun liittyviä maksu- ja ilmoittamisvelvoitteita. Sähköisten palveluiden käytettävyydellä ja käyttäjäkokemuksilla on merkitystä erityisesti palveluiden käytön jatkuvuuden kannalta.
Työn tietoperusta koostuu palkanmaksuun liittyvästä lainsäädännöstä sekä Palkka.fi -palvelusta tehdyistä havainnoista. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tiedonhankinta toteutettiin lomakekyselynä. Kysely sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin laskemalla tilastollisia tunnuslukuja sekä tekemällä sisällönanalyysi avoimista vastauksista.
Tutkimuksen perusteella käyttäjät ovat kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä palvelun käytettävyyteen. Palvelua pidetään enimmäkseen helppokäyttöisenä ja sen koetaan helpottavan työantajavelvoitteiden hoitamista sekä lyhentävän tehtävien suorittamiseen käytettyä aikaa. Palkka.fi -palvelun ohjeet eivät kuitenkaan täytä käyttäjien odotuksia. Palvelun käyttöön liittyviä eritasoisia ohjeita on saatavissa useissa eri paikoissa ja sisällöltään hieman eri tavoin esitettynä.
Käytetyillä menetelmillä ja mittareilla pystyttiin ratkaisemaan tutkimustehtävä. Tutkimuksen sanallinen palaute ja tilastolliset tunnusluvut antoivat samansuuntaiset tulokset ja näin vahvistivat toisiaan. Tutkimuksen kohderyhmän tavoittaminen oli haastavaa, ja tutkimusaineisto jäi varsin suppeaksi. Havaintoryhmän osalta voidaan puhua lähinnä sattumanvaraisesta näytteestä, ja tilastollisia päätelmiä tutkimustuloksista ei näin ole mahdollista luotettavasti tehdä. Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksia omassa toiminnassaan lähinnä suuntaa antavina.
Työn tietoperusta koostuu palkanmaksuun liittyvästä lainsäädännöstä sekä Palkka.fi -palvelusta tehdyistä havainnoista. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tiedonhankinta toteutettiin lomakekyselynä. Kysely sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin laskemalla tilastollisia tunnuslukuja sekä tekemällä sisällönanalyysi avoimista vastauksista.
Tutkimuksen perusteella käyttäjät ovat kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä palvelun käytettävyyteen. Palvelua pidetään enimmäkseen helppokäyttöisenä ja sen koetaan helpottavan työantajavelvoitteiden hoitamista sekä lyhentävän tehtävien suorittamiseen käytettyä aikaa. Palkka.fi -palvelun ohjeet eivät kuitenkaan täytä käyttäjien odotuksia. Palvelun käyttöön liittyviä eritasoisia ohjeita on saatavissa useissa eri paikoissa ja sisällöltään hieman eri tavoin esitettynä.
Käytetyillä menetelmillä ja mittareilla pystyttiin ratkaisemaan tutkimustehtävä. Tutkimuksen sanallinen palaute ja tilastolliset tunnusluvut antoivat samansuuntaiset tulokset ja näin vahvistivat toisiaan. Tutkimuksen kohderyhmän tavoittaminen oli haastavaa, ja tutkimusaineisto jäi varsin suppeaksi. Havaintoryhmän osalta voidaan puhua lähinnä sattumanvaraisesta näytteestä, ja tilastollisia päätelmiä tutkimustuloksista ei näin ole mahdollista luotettavasti tehdä. Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksia omassa toiminnassaan lähinnä suuntaa antavina.