Henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla opiskelu sosiaali- ja terveysalalla Saimaan ammattikorkeakoulussa
Hirvikallio, Helena (2014)
Hirvikallio, Helena
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518689
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli tutkia Saimaan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalaa opiskelevien kokemuksia henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla (hops) opiskelusta. Työssä tavoitteena oli saada opiskelijoilta tietoa hopsin käytöstä ja toimivuudesta sekä mahdollisista kehittämisehdotuksista. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää Saimaan ammattikorkeakoulun käyttöön.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Opiskelijoille lähetettiin sähköinen webropol-kyselylomake syksyllä 2014 ryhmän vanhimpien kautta. Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä opiskelusta. Vastausaikaa oli annettu kaksi viikkoa. Vastauksia tuli yhteensä 20 (n=20). Saatu aineisto analysoitiin sisältöalueittain kysymyslomakkeen mukaan. Suljetut kysymykset esitetään kuvioina aihealueittain. Avoimet kysymykset analysoitiin teemoittelua käyttäen. Opinnäytetyön teoriaosassa on kerrottu opiskelusta ammattikorkeakoulussa ja kuvattu opiskeluun vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimustulosten perusteella hopsilla opiskelun merkittävin syy oli äitiys- tai isyysloma. Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä hopsin käytettävyyteen ja toimivuuteen. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että opintojen suorittaminen hopsilla onnistui hyvin, sen sijaan tiedon saamiseen vastaajat eivät olleet tyytyväisiä. Samoin avun saaminen ongelmatilanteissa koettiin heikoksi. Vastaajat esittivät kehittämisehdotuksena omaa ohjaajaa hopsilla opiskeleville opiskelijoille. Ohjaajan avulla opintoja voisi suunnitella yhdessä. Myös kurssien suoritusajankohdista toivottiin selkeämpää tiedotusta.
Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle voisi olla tutkimuksen toteuttaminen laadullista menettelytapaa käyttäen ja vertailu kahden koulutusohjelman hopsin toteutumisesta. Toinen jatkotutkimusaihe voisi olla nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden kokemusten vertailu hopsilla opiskellessa.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Opiskelijoille lähetettiin sähköinen webropol-kyselylomake syksyllä 2014 ryhmän vanhimpien kautta. Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä opiskelusta. Vastausaikaa oli annettu kaksi viikkoa. Vastauksia tuli yhteensä 20 (n=20). Saatu aineisto analysoitiin sisältöalueittain kysymyslomakkeen mukaan. Suljetut kysymykset esitetään kuvioina aihealueittain. Avoimet kysymykset analysoitiin teemoittelua käyttäen. Opinnäytetyön teoriaosassa on kerrottu opiskelusta ammattikorkeakoulussa ja kuvattu opiskeluun vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimustulosten perusteella hopsilla opiskelun merkittävin syy oli äitiys- tai isyysloma. Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä hopsin käytettävyyteen ja toimivuuteen. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että opintojen suorittaminen hopsilla onnistui hyvin, sen sijaan tiedon saamiseen vastaajat eivät olleet tyytyväisiä. Samoin avun saaminen ongelmatilanteissa koettiin heikoksi. Vastaajat esittivät kehittämisehdotuksena omaa ohjaajaa hopsilla opiskeleville opiskelijoille. Ohjaajan avulla opintoja voisi suunnitella yhdessä. Myös kurssien suoritusajankohdista toivottiin selkeämpää tiedotusta.
Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle voisi olla tutkimuksen toteuttaminen laadullista menettelytapaa käyttäen ja vertailu kahden koulutusohjelman hopsin toteutumisesta. Toinen jatkotutkimusaihe voisi olla nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden kokemusten vertailu hopsilla opiskellessa.