Vammaisten henkilökohtaisen avun prosessin kehittäminen Järvenpään kaupungin vammaispalveluissa
Hiilinen-Häsä, Tanja (2014)
Hiilinen-Häsä, Tanja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418556
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on parantaa vammaisten henkilökohtaisen avun prosessia Järvenpään kaupungissa. Henkilökohtainen apu on kunnan järjestämä palvelu ja vammaiselle kuuluva subjektiivinen oikeus. Palvelu takaa vammaiselle avustajan ja apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena yhteistyössä Järvenpään vammaispalveluiden kanssa ja sen tavoitteena oli muodostaa henkilökohtaisen avun prosessista tavoitetila. Tämän kehittämishankkeen tavoitteena on myös mallintaa yhdenlaista tapaa osallistaa asiakas kehittämishankkeisiin. Kehittämisprosessi aikatauluineen on raportoitu tähän opinnäytetyöhön tarkasti.
Opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistoimintaa, joka muodostuu kehittämisprosessin, toimijoiden osallisuuden sekä tiedontuotannon näkökulmista. Kehittämistyön materiaali kerättiin fokusryhmissä teemahaastattelun menetelmin sekä postikyselynä. Kolmeen fokusryhmään osallistui yhteensä viisi palvelun käyttäjää, Järvenpään vammaispalveluiden henkilökuntaa ja kehittämisryhmän vetäjänä tämän opinnäytetyön tekijä. Fokusryhmähaastattelut olivat pitkälti materiaalina kyselyn aihealueiden valinnassa.
Järvenpäässä on käytössä työnantajamalli, joka tarkoittaa, että vammainen henkilö toimii työnantajana avustajalleen. Kyselyn tulosten mukaan tukea työnantajana toimimiseen tarvitaan eniten hallinnollisten työnantajan tehtävien hoitamisessa, varsinkin henkilökohtaisen avustajan sijaisen hankkimiseen.
Palveluprosessin kehittämisessä käytettiin osin palvelumuotoilun menetelmiä. Aluksi prosessista muodostettiin nykytila, jonka perusteella rakennettiin tavoitetilaprototyyppeja, jotka paranivat kehittämistyön aikana. Kehittämisprosessissa vaihtelivat syklisesti tutkimuksellinen osuus ja suunnitteluosuus, jossa asetettiin tavoitteet seuraavalle tutkimukselliselle osuudelle. Tavoitetila muodostettiin palvelutuokioista, jotka muodostavat koko henkilökohtaisen avun palvelupolun. Palvelutuokiot ovat: tiedon etsiminen, palvelun hakeminen, palvelusuunnitelman laatiminen, päätöksen saaminen, henkilökohtaisen avun käynnistyminen sekä työnantajavelvollisuuksien hoitaminen. Näihin kaikkiin tuokioihin suunniteltiin asiakkaalle arvoa lisäävää toimintaa.
Kehittämistyön aikana huomattiin, että henkilökohtaista apua tarvitsevat eivät tarvitse apua yhtä paljon tai samalla tavalla. Kehittämismateriaalin avulla tultiin johtopäätökseen, että työnantajamalli säilytetään ja tukea lisätään palvelutuokioihin ja prosessin alkuun sekä prosessin seurantaan. Osalle vammaisista, jotka eivät selviä henkilökohtaisen avun työnantajavelvoitteista, tullaan henkilökohtainen apu järjestämään muulla tavalla.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena yhteistyössä Järvenpään vammaispalveluiden kanssa ja sen tavoitteena oli muodostaa henkilökohtaisen avun prosessista tavoitetila. Tämän kehittämishankkeen tavoitteena on myös mallintaa yhdenlaista tapaa osallistaa asiakas kehittämishankkeisiin. Kehittämisprosessi aikatauluineen on raportoitu tähän opinnäytetyöhön tarkasti.
Opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistoimintaa, joka muodostuu kehittämisprosessin, toimijoiden osallisuuden sekä tiedontuotannon näkökulmista. Kehittämistyön materiaali kerättiin fokusryhmissä teemahaastattelun menetelmin sekä postikyselynä. Kolmeen fokusryhmään osallistui yhteensä viisi palvelun käyttäjää, Järvenpään vammaispalveluiden henkilökuntaa ja kehittämisryhmän vetäjänä tämän opinnäytetyön tekijä. Fokusryhmähaastattelut olivat pitkälti materiaalina kyselyn aihealueiden valinnassa.
Järvenpäässä on käytössä työnantajamalli, joka tarkoittaa, että vammainen henkilö toimii työnantajana avustajalleen. Kyselyn tulosten mukaan tukea työnantajana toimimiseen tarvitaan eniten hallinnollisten työnantajan tehtävien hoitamisessa, varsinkin henkilökohtaisen avustajan sijaisen hankkimiseen.
Palveluprosessin kehittämisessä käytettiin osin palvelumuotoilun menetelmiä. Aluksi prosessista muodostettiin nykytila, jonka perusteella rakennettiin tavoitetilaprototyyppeja, jotka paranivat kehittämistyön aikana. Kehittämisprosessissa vaihtelivat syklisesti tutkimuksellinen osuus ja suunnitteluosuus, jossa asetettiin tavoitteet seuraavalle tutkimukselliselle osuudelle. Tavoitetila muodostettiin palvelutuokioista, jotka muodostavat koko henkilökohtaisen avun palvelupolun. Palvelutuokiot ovat: tiedon etsiminen, palvelun hakeminen, palvelusuunnitelman laatiminen, päätöksen saaminen, henkilökohtaisen avun käynnistyminen sekä työnantajavelvollisuuksien hoitaminen. Näihin kaikkiin tuokioihin suunniteltiin asiakkaalle arvoa lisäävää toimintaa.
Kehittämistyön aikana huomattiin, että henkilökohtaista apua tarvitsevat eivät tarvitse apua yhtä paljon tai samalla tavalla. Kehittämismateriaalin avulla tultiin johtopäätökseen, että työnantajamalli säilytetään ja tukea lisätään palvelutuokioihin ja prosessin alkuun sekä prosessin seurantaan. Osalle vammaisista, jotka eivät selviä henkilökohtaisen avun työnantajavelvoitteista, tullaan henkilökohtainen apu järjestämään muulla tavalla.