Tahdistimen vaikutukset potilaan fyysiseen, psyykkiseen sekä henkiseen hyvinvointiin: kirjallisuuskatsaus
Viljanen, Annamari; Jaatinen, Mira (2014)
Viljanen, Annamari
Jaatinen, Mira
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418545
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, mitkä tekijät edistävät ja estävät tahdistinpotilaan fyysistä, psyykkistä ja henkistä hyvinvointia sekä miten saatua tietoa voidaan käyttää tulevaisuudessa hyödyksi. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa tahdistimen vaikutuksesta hyvinvointiin ja tuoda esille tahdistinpotilaan tuntemuksia tahdistimen käytöstä.
Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin systemaattista lähestymistapaa tutkimusten valinnassa ja analysoinnissa. Aineisto haettiin suomalaisesta Medic - viitetietokannasta sekä kansainvälisistä tietokannoista CINAHL, PubMed, Google Scholar ja Europace. Analysoitava aineisto koostuu kuudestatoista tutkimusartikkelista, jotka ovat vuosien 2000–2014 väliseltä ajalta.
Tämän tutkimuksen perusteella sydämentahdistin parantaa potilaan elämänlaatua. Tutkimuksissa hyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat hyvä tuki, ohjaus sekä motivaatio itsensä hoitamiseen. Estäviä tekijöitä olivat pelot, muut sairaudet, huono itsetuntemus ja tahdistimen asennuksen jälkeiset kivut. Tahdistinpotilaat voivat elää normaalia elämää tahdistimesta huolimatta. Tahdistinpotilaiden olisi hyvä pitää kuntoa yllä niin, että he harrastavat hyötyliikuntaa päivittäin noin 30 minuuttia.
Jatkossa hoitotyössä olisi hyödyllistä ohjata tahdistinpotilaita entistä paremmin. Sairaanhoitajalla on tärkeä rooli tukea sekä kuunnella potilasta. Ohjauksen merkitys korostuu etenkin tahdistinpotilaille, koska se huomattavasti edistää potilaan palautumista normaaliin elämänrytmiin.
Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin systemaattista lähestymistapaa tutkimusten valinnassa ja analysoinnissa. Aineisto haettiin suomalaisesta Medic - viitetietokannasta sekä kansainvälisistä tietokannoista CINAHL, PubMed, Google Scholar ja Europace. Analysoitava aineisto koostuu kuudestatoista tutkimusartikkelista, jotka ovat vuosien 2000–2014 väliseltä ajalta.
Tämän tutkimuksen perusteella sydämentahdistin parantaa potilaan elämänlaatua. Tutkimuksissa hyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat hyvä tuki, ohjaus sekä motivaatio itsensä hoitamiseen. Estäviä tekijöitä olivat pelot, muut sairaudet, huono itsetuntemus ja tahdistimen asennuksen jälkeiset kivut. Tahdistinpotilaat voivat elää normaalia elämää tahdistimesta huolimatta. Tahdistinpotilaiden olisi hyvä pitää kuntoa yllä niin, että he harrastavat hyötyliikuntaa päivittäin noin 30 minuuttia.
Jatkossa hoitotyössä olisi hyödyllistä ohjata tahdistinpotilaita entistä paremmin. Sairaanhoitajalla on tärkeä rooli tukea sekä kuunnella potilasta. Ohjauksen merkitys korostuu etenkin tahdistinpotilaille, koska se huomattavasti edistää potilaan palautumista normaaliin elämänrytmiin.