Kuulonyhdyshenkilöpalvelut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä : Kohti suunnitelmallista hoitoketjua
Pajala, Minna (2014)
Pajala, Minna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418508
Tiivistelmä
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kuulonyhdyshenkilöpalvelut terveyskeskusten lähipalveluina ovat tärkeitä asiakaslähtöisyyden toteutumiseksi. Erikoissairaanhoidossa tehdään edelleen työtehtäviä, jotka on mahdollista tehdä perusterveydenhuollossa. Kuulonyhdyshenkilöpalveluiden kehittämisellä voidaan säästää erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttaa kuulonkuntoutuksen pitkiin jonoihin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveyskeskusten kuulonyhdyshenkilöiden työnkuvan toteutumista ja kehittämistarpeita sekä kartoittaa kuulonyhdyshenkilöiden näkökulmasta edellytyksiä kuulonkuntoutuksen hoitoketjun suunnitelmalliselle käyttöönotolle Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaisena terveyskeskusten kuulonyhdyshenkilöiden työnkuva toteutuu? Mitkä ovat kehittämistarpeet kuulonyhdyshenkilöiden työnkuvassa? Millaiset ovat kriittiset menestystekijät kuulonkuntoutuksen hoitoketjun käyttöönotolle henkilöstönäkökulmasta? Opinnäytetyön tavoitteena oli saada terveyskeskusten kuulonyhdyshenkilön työnkuva näkyväksi ja huomioiduksi tulevissa järjestämissuunnitelmissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää alueellista kuulonapuvälineiden palvelusuunnitelmaa mietittäessä, prosessien kuvauksessa ja hoitoketjun kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 27 terveyskeskuksen kuulonyhdyshenkilölle. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin postikyselynä. Kyselyyn vastasi 22 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui 81 %. Vastaukset analysoitiin Excel- taulukkolaskentaohjelmalla ja avoimet vastaukset sisällön erittelyllä.
Kuulonyhdyshenkilöiden työnkuva toteutuu perustyötehtävien osalta kuvauksen mukaisesti. Kehitettävää on kuulonyhdyshenkilöpalveluista tiedottamisessa asiakkaille ja hoitohenkilökunnalle. Hoitohenkilökunnalle tiedon jakaminen kuulonkuntoutuksesta on vähäistä. Aloittaessaan kuulonyhdyshenkilöt kokevat tarvitsevansa laajempaa perehdytystä. Vain alle kolmannes kuulonyhdyshenkilöistä koki, että esimiehillä on selkeä kuva kuulonyhdyshenkilön työnkuvasta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kuulonyhdyshenkilöiden näkökulmasta edellytykset suunnitelmalliselle hoitoketjun käyttöönotolle ovat hyvät. Kuulonyhdyshenkilöt ja heidän organisaationsa suhtautuvat työnkuvien kehittämiseen positiivisesti. Ja yhteistyö erikoissairaanhoidon kuulonkuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa toimii hyvin ja sitä halutaan parantaa hoitoketjun kehittämiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveyskeskusten kuulonyhdyshenkilöiden työnkuvan toteutumista ja kehittämistarpeita sekä kartoittaa kuulonyhdyshenkilöiden näkökulmasta edellytyksiä kuulonkuntoutuksen hoitoketjun suunnitelmalliselle käyttöönotolle Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaisena terveyskeskusten kuulonyhdyshenkilöiden työnkuva toteutuu? Mitkä ovat kehittämistarpeet kuulonyhdyshenkilöiden työnkuvassa? Millaiset ovat kriittiset menestystekijät kuulonkuntoutuksen hoitoketjun käyttöönotolle henkilöstönäkökulmasta? Opinnäytetyön tavoitteena oli saada terveyskeskusten kuulonyhdyshenkilön työnkuva näkyväksi ja huomioiduksi tulevissa järjestämissuunnitelmissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää alueellista kuulonapuvälineiden palvelusuunnitelmaa mietittäessä, prosessien kuvauksessa ja hoitoketjun kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 27 terveyskeskuksen kuulonyhdyshenkilölle. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin postikyselynä. Kyselyyn vastasi 22 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui 81 %. Vastaukset analysoitiin Excel- taulukkolaskentaohjelmalla ja avoimet vastaukset sisällön erittelyllä.
Kuulonyhdyshenkilöiden työnkuva toteutuu perustyötehtävien osalta kuvauksen mukaisesti. Kehitettävää on kuulonyhdyshenkilöpalveluista tiedottamisessa asiakkaille ja hoitohenkilökunnalle. Hoitohenkilökunnalle tiedon jakaminen kuulonkuntoutuksesta on vähäistä. Aloittaessaan kuulonyhdyshenkilöt kokevat tarvitsevansa laajempaa perehdytystä. Vain alle kolmannes kuulonyhdyshenkilöistä koki, että esimiehillä on selkeä kuva kuulonyhdyshenkilön työnkuvasta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kuulonyhdyshenkilöiden näkökulmasta edellytykset suunnitelmalliselle hoitoketjun käyttöönotolle ovat hyvät. Kuulonyhdyshenkilöt ja heidän organisaationsa suhtautuvat työnkuvien kehittämiseen positiivisesti. Ja yhteistyö erikoissairaanhoidon kuulonkuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa toimii hyvin ja sitä halutaan parantaa hoitoketjun kehittämiseksi.