Striimaus konserttitarjonnan kehittämismuotona : Case: Striimattu orkesteri kiertää -hanke
Repo, Miikka (2014)
Repo, Miikka
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418457
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli lähteä kehittämään konserttien striimaustoimintaa. Toimeksiantaja oli Mikkelin kaupunginorkesteri, joka oli mukana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ”striimattu orkesteri kiertää” –nimisessä hankkeessa. Vuosina 2014–2015 toteutettavan hankkeen tavoitteena oli aidon konserttielämyksen tuominen Mikkelin lähikuntien asukkaille nykytekniikkaa hyödyntäen. Konsertit striimataan esityspaikalta, eli näytetään suorana lähetyksenä myös muissa konsertin esittämiseen soveltuvissa tiloissa.
Tutkimusongelmani oli selvittää minkälaisen arvon striimattu konsertti kuulijalleen tuo ja olisiko sillä mahdollisuuksia kerätä yleisöä. Tutkimuksessa on hankittu myös mielipiteitä kuinka striimattuja konsertteja kannattaisi kehittää. Työn teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa avataan kulttuuriteollisuutta käsitteenä ja käsitellään suomalaisten orkestereiden taloustilannetta. Luku käsittelee myös hinnoittelua sekä talousohjausta yleisesti. Viitekehyksen toisessa pääluvussa paneudutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen.
Tämän työn tutkimus on tehty laadullisella menetelmällä ja tutkimusaineisto on kerätty fokusryhmäkeskustelulla. Keskustelu järjestettiin 9.10.2014 heti striimatun konsertin jälkeen ja sen tarkoituksena oli kerätä ennakkoon valituilta konserttivierailta mielipiteitä kokemastaan sekä kehitysehdotuksia konserttien järjestämisen, ohjelmiston ja hinnoittelun suhteen.
Tutkimuksen perusteella konserttien striimaus osoittautui toimivaksi tavaksi laajentaa konserttitarjontaa myös kaupunkien ulkopuolelle. Kuvan välityksellä seurattu konsertti tuo muun muassa erilaisten kuvakulmien ansiosta konserttikokemukseen sellaisia elementtejä, jotka eivät ole live-konsertin katsojille mahdollisia. Yleisötapahtumien sosiaalinen merkitys myös korostui tässä tutkimuksessa ja konsertteihin osallistuminen ei ole pelkkää musiikin kuuntelua ja siitä nauttimista, vaan myös yhteisöllinen kokemus.
Tutkimusongelmani oli selvittää minkälaisen arvon striimattu konsertti kuulijalleen tuo ja olisiko sillä mahdollisuuksia kerätä yleisöä. Tutkimuksessa on hankittu myös mielipiteitä kuinka striimattuja konsertteja kannattaisi kehittää. Työn teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa avataan kulttuuriteollisuutta käsitteenä ja käsitellään suomalaisten orkestereiden taloustilannetta. Luku käsittelee myös hinnoittelua sekä talousohjausta yleisesti. Viitekehyksen toisessa pääluvussa paneudutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen.
Tämän työn tutkimus on tehty laadullisella menetelmällä ja tutkimusaineisto on kerätty fokusryhmäkeskustelulla. Keskustelu järjestettiin 9.10.2014 heti striimatun konsertin jälkeen ja sen tarkoituksena oli kerätä ennakkoon valituilta konserttivierailta mielipiteitä kokemastaan sekä kehitysehdotuksia konserttien järjestämisen, ohjelmiston ja hinnoittelun suhteen.
Tutkimuksen perusteella konserttien striimaus osoittautui toimivaksi tavaksi laajentaa konserttitarjontaa myös kaupunkien ulkopuolelle. Kuvan välityksellä seurattu konsertti tuo muun muassa erilaisten kuvakulmien ansiosta konserttikokemukseen sellaisia elementtejä, jotka eivät ole live-konsertin katsojille mahdollisia. Yleisötapahtumien sosiaalinen merkitys myös korostui tässä tutkimuksessa ja konsertteihin osallistuminen ei ole pelkkää musiikin kuuntelua ja siitä nauttimista, vaan myös yhteisöllinen kokemus.