Kaikki virkkaamaan? : muistisairaan toimintakykyä tukeva päivätoiminta
Riihinen, Mirja (2014)
Riihinen, Mirja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418368
Tiivistelmä
Muistisairaudet ovat kansantauti, jota sairastaa yhä enenevä joukko ihmisiä, osin siksi että ihmiset elävät pidempään. Eteneviin muistisairauksiin ei ole tällä hetkellä parannuskeinoa, mutta lääkitys hidastaa joidenkin potilaiden sairauden etenemistä. Yleisimmät muistisairaudet Alzheimerin tauti, verenkiertoperäinen muistisairaus ja Lewyn kappale – tauti heikentävät muistia, toiminnanohjausta, päätöksentekoa, liikuntakykyä ja yleistä elämänlaatua ja johtavat edetessään täydelliseen ja jatkuvaan avuntarpeeseen.
Suurin osa ihmisistä haluaa asua kotonaan niin pitkään kuin on turvallista, siksi toimintakyvyn ylläpito ja sairauden etenemisen mahdollinen hidastaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kuntoutus kuuluu muistisairaiden hyvään hoitoon, vaikka onkin vielä liian vähän käytetty keino toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kuntoutuksessa painopistealueina ovat liikunta, kognitiivisten toimintojen harjaannuttaminen ja korkeatasoinen ravinto.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin etsiä tietoa sellaisesta muistisairaille sopivasta kuntouttavasta toiminnasta, jota voidaan toteuttaa päivätoiminnassa. Aineistona on 27 tutkimusta / artikkelia 15:sta eri maasta ja ne ovat laadukkaita ja monipuolisia. Aineiston haut ja analysointi on tarkasti raportoitu.
Tuloksena voidaan todeta, että liikunnalla on kuntoutuksessa suuri merkitys – liikunta ei ainoastaan nosta fyysistä kuntoa, vaan myös kognitiota ja mielialaa. Päivittäistoimintoihin (ADL) tällä on suuri vaikutus ja tätä kautta kotikuntoisuuteen. Liikunnan lisäksi tarvitaan henkistä aktivaatiota eri tavoilla, aivoja pitää käyttää muistelusta tietokonepeleihin ja uuden tai unohtuneen opetteluun. Oikealla tekniikalla ja tavoitteiden asetannalla muistisairaskin henkilö oppii.
Tuloksia voidaan käyttää päivätoiminnan ja mahdollisesti myös liiketoiminnan suunnittelussa. Kuntoutusta, päivätoiminta mukaan lukien tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Kuntoutuksella on sekä inhimillistä, että yhteiskunnallista merkitystä.
Suurin osa ihmisistä haluaa asua kotonaan niin pitkään kuin on turvallista, siksi toimintakyvyn ylläpito ja sairauden etenemisen mahdollinen hidastaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kuntoutus kuuluu muistisairaiden hyvään hoitoon, vaikka onkin vielä liian vähän käytetty keino toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kuntoutuksessa painopistealueina ovat liikunta, kognitiivisten toimintojen harjaannuttaminen ja korkeatasoinen ravinto.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin etsiä tietoa sellaisesta muistisairaille sopivasta kuntouttavasta toiminnasta, jota voidaan toteuttaa päivätoiminnassa. Aineistona on 27 tutkimusta / artikkelia 15:sta eri maasta ja ne ovat laadukkaita ja monipuolisia. Aineiston haut ja analysointi on tarkasti raportoitu.
Tuloksena voidaan todeta, että liikunnalla on kuntoutuksessa suuri merkitys – liikunta ei ainoastaan nosta fyysistä kuntoa, vaan myös kognitiota ja mielialaa. Päivittäistoimintoihin (ADL) tällä on suuri vaikutus ja tätä kautta kotikuntoisuuteen. Liikunnan lisäksi tarvitaan henkistä aktivaatiota eri tavoilla, aivoja pitää käyttää muistelusta tietokonepeleihin ja uuden tai unohtuneen opetteluun. Oikealla tekniikalla ja tavoitteiden asetannalla muistisairaskin henkilö oppii.
Tuloksia voidaan käyttää päivätoiminnan ja mahdollisesti myös liiketoiminnan suunnittelussa. Kuntoutusta, päivätoiminta mukaan lukien tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Kuntoutuksella on sekä inhimillistä, että yhteiskunnallista merkitystä.