Työhyvinvointia työsuojelusta. : Nordea-konsernin työsuojeluvaltuutettujen kokemuksia Työturvallisuuskeskuksen Työhyvinvointikortti-koulutuksesta.
Hurri, Elli-Maria (2014)
Hurri, Elli-Maria
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318273
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia kokemuksia Nordean työsuojeluvaltuutetuilla oli Työturvallisuuskeskuksen (TTK) Työhyvinvointikortti-koulutuksesta ja miten koulutus on auttanut työsuojeluvaltuutettuja työhyvinvoinnin vahvistamisessa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten työsuojeluvaltuutettujen roolia voisi edelleen kehittää johdon yhteistyökumppaneina työhyvinvoinnin edistämisessä.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu työhyvinvoinnin eri osa-alueiden sekä työsuojelun ja sen toimijoiden esittelystä. Työhyvinvoinnin eri osa-alueita ja sidoksia toisiinsa on avattu professori Juhani Ilmarisen työkykytalomallilla. Työhyvinvointia tarkastellaan Työhyvinvointikortti-koulutuksessa läpi käytävien aihealueiden näkökulmasta.
Tutkimus suoritettiin puolistrukturoituina haastatteluina kevään ja kesän 2014 aikana. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää Työhyvinvointikortti-koulutukseen osallistunutta työsuojeluvaltuutettua. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä, jossa apuna käytettiin teemoittelua. Haastattelun kysymykset muodostettiin Työhyvinvointikortti-koulutuksessa läpi käytävien työhyvinvoinnin teemojen ja niiden sisällön mukaisiin teemoihin. Kysymyksillä kartoitettiin työsuojeluvaltuutetun Työhyvinvointikortti-koulutuksesta saamaa hyötyä, sen herättämiä ajatuksia ja kehitysideoita.
Tutkimuksessa saadut tulokset valottavat sekä työsuojeluvaltuutettujen kokemuksia työhyvinvointikortista että työhyvinvoinnin tilaa Nordea-konsernissa. Tutkimuksen avulla saatiin selville myös työsuojeluvaltuutettujen näkemyksiä työhyvinvoinnin toivottavista kehityssuunnista sekä näkemyksiä työsuojeluvaltuutettujen ja johdon ja esimiesten yhteistyön lujittamiseksi.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu työhyvinvoinnin eri osa-alueiden sekä työsuojelun ja sen toimijoiden esittelystä. Työhyvinvoinnin eri osa-alueita ja sidoksia toisiinsa on avattu professori Juhani Ilmarisen työkykytalomallilla. Työhyvinvointia tarkastellaan Työhyvinvointikortti-koulutuksessa läpi käytävien aihealueiden näkökulmasta.
Tutkimus suoritettiin puolistrukturoituina haastatteluina kevään ja kesän 2014 aikana. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää Työhyvinvointikortti-koulutukseen osallistunutta työsuojeluvaltuutettua. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä, jossa apuna käytettiin teemoittelua. Haastattelun kysymykset muodostettiin Työhyvinvointikortti-koulutuksessa läpi käytävien työhyvinvoinnin teemojen ja niiden sisällön mukaisiin teemoihin. Kysymyksillä kartoitettiin työsuojeluvaltuutetun Työhyvinvointikortti-koulutuksesta saamaa hyötyä, sen herättämiä ajatuksia ja kehitysideoita.
Tutkimuksessa saadut tulokset valottavat sekä työsuojeluvaltuutettujen kokemuksia työhyvinvointikortista että työhyvinvoinnin tilaa Nordea-konsernissa. Tutkimuksen avulla saatiin selville myös työsuojeluvaltuutettujen näkemyksiä työhyvinvoinnin toivottavista kehityssuunnista sekä näkemyksiä työsuojeluvaltuutettujen ja johdon ja esimiesten yhteistyön lujittamiseksi.