Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Ryhtiä jalkaterään : opas lapsen toiminnallisen lattajalan konservatiiviseen hoitoon
Korpisalo, Laura; Jäppinen, Veera (2014)
Korpisalo, Laura
Jäppinen, Veera
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217961
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli 2−6-vuotiaiden lasten toiminnallinen lattajalka ja sen konservatiivinen hoito. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas, joka sisältää yksinkertaisen ja tiiviin ohjeistuksen lattajalan hoitolinjoista ja itsehoitokeinoista. Lisäksi opinnäytetyön avulla oli tarkoitus innostaa vanhempia tukemaan lapsensa alaraajojen kasvun kehitystä kotiympäristössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä vanhempien tietämystä lapsensa lattajalkai-suudesta sekä antaa keinoja vaivan hoitoon tarjoamalla ohjeistettuja kuntoutusharjoitteita. Opas toimii fysioterapeutin työkaluna. Fysioterapeutti voi antaa oppaan perheille, joiden lapsella on toiminnallinen lattajalka ja jotka kaipaavat neuvoja lapsensa lattajalkojen hoidosta. Työn toimeksiantaja oli Siilinjärven kunta, kuntoutusyksikkö. Yksikössä oli tarve käytännönläheiselle, tutkittuun tietoon perustuvalle, yhtenäistetylle hoito-oppaalle. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt opas on käytännönläheinen, kuvitettu ja helppolukuinen. Opasta työstäessä on kiinnitetty huomiota laadittuihin laatukriteereihin − selkeys, helppolukuisuus, innostavuus ja tarkoituksenmukaisuus.
Lattajalka on yleisin lasten nilkan ja jalkakaarien asentovirheistä. Lattajalalla tarkoitetaan madaltunutta jalkaholvia, jossa mediaalinen pitkittäiskaari on madaltunut. Lattajalka jaetaan rakenteelliseen tai toiminnalliseen jalkaterän virheasentoon. Opinnäytetyö käsittelee toiminnallista lattajalkaa, joka kuormittamattomana on normaalin mallinen, mutta kuormitettuna jalkaterän mediaalinen pitkittäiskaari madaltuu. Toiminnallisen lattajalan yleisin aiheuttaja on ligamenttien löysyys ja luiden rustomaisuus. Lisäksi siihen voivat vaikuttaa ylipaino, huonot jalkineet sekä liikunnal-linen inaktiivisuus. Jalkojen kehitysvaiheisiin kuuluu jalkaterän luiden asentovaihteluita, joista näkyvin on erehdyt-tävästi lattajalkoja muistuttava runsaasti rasvakudosta sisältävä kehitysvaihe. Tämän vuoksi lasten lattajalkoja yli-diagnosoidaan. Toiminnallinen lattajalka usein korjaantuu normaalikaariseksi jalkateräksi lapsen kasvun myötä noin seitsemään ikävuoteen mennessä.
Lasten toiminnallisen lattajalan hoidosta ei ole yhtenäistä hoitolinjaa. Yleisperiaatteena on, että alle 3-vuotiaan lapsen oireeton lattajalka ei vaadi hoitoa. Oireellista, toiminnallista lattajalkaa hoidetaan sekä konservatiivisesti että operatiivisesti. Opinnäytetyössä keskitytään lattajalan konservatiivisiin eli ei-leikkauksellisiin hoitokeinoihin. Konser-vatiiviseksi hoidoksi suositellaan tukevia jalkineita, jalkaterän lihaksia vahvistavia ja venyttäviä harjoitteita sekä kivuliaissa oirekuvissa ortoosihoitoa. Positiivista näyttöä on kolme kertaa viikossa tapahtuvasta 30 minuuttia kerral-laan kestävästä omatoimisesta harjoittelusta madaltuneiden jalkakaarien hoidossa. Omatoimiharjoittelun tavoitteena on vahvistaa jalkaterän heikkoja lihaksia ja venyttää kireitä lihaksia hyvän lihastasapainon aikaansaamiseksi.
Lattajalka on yleisin lasten nilkan ja jalkakaarien asentovirheistä. Lattajalalla tarkoitetaan madaltunutta jalkaholvia, jossa mediaalinen pitkittäiskaari on madaltunut. Lattajalka jaetaan rakenteelliseen tai toiminnalliseen jalkaterän virheasentoon. Opinnäytetyö käsittelee toiminnallista lattajalkaa, joka kuormittamattomana on normaalin mallinen, mutta kuormitettuna jalkaterän mediaalinen pitkittäiskaari madaltuu. Toiminnallisen lattajalan yleisin aiheuttaja on ligamenttien löysyys ja luiden rustomaisuus. Lisäksi siihen voivat vaikuttaa ylipaino, huonot jalkineet sekä liikunnal-linen inaktiivisuus. Jalkojen kehitysvaiheisiin kuuluu jalkaterän luiden asentovaihteluita, joista näkyvin on erehdyt-tävästi lattajalkoja muistuttava runsaasti rasvakudosta sisältävä kehitysvaihe. Tämän vuoksi lasten lattajalkoja yli-diagnosoidaan. Toiminnallinen lattajalka usein korjaantuu normaalikaariseksi jalkateräksi lapsen kasvun myötä noin seitsemään ikävuoteen mennessä.
Lasten toiminnallisen lattajalan hoidosta ei ole yhtenäistä hoitolinjaa. Yleisperiaatteena on, että alle 3-vuotiaan lapsen oireeton lattajalka ei vaadi hoitoa. Oireellista, toiminnallista lattajalkaa hoidetaan sekä konservatiivisesti että operatiivisesti. Opinnäytetyössä keskitytään lattajalan konservatiivisiin eli ei-leikkauksellisiin hoitokeinoihin. Konser-vatiiviseksi hoidoksi suositellaan tukevia jalkineita, jalkaterän lihaksia vahvistavia ja venyttäviä harjoitteita sekä kivuliaissa oirekuvissa ortoosihoitoa. Positiivista näyttöä on kolme kertaa viikossa tapahtuvasta 30 minuuttia kerral-laan kestävästä omatoimisesta harjoittelusta madaltuneiden jalkakaarien hoidossa. Omatoimiharjoittelun tavoitteena on vahvistaa jalkaterän heikkoja lihaksia ja venyttää kireitä lihaksia hyvän lihastasapainon aikaansaamiseksi.