Rakenteisen kirjaamisen kehittäminen
Hyrsylä, Heli (2014)
Hyrsylä, Heli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217952
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kehitettiin hoitotyön rakenteista kirjaamista koulutusintervention avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka tärkeänä hoitajat pitävät rakenteista kirjaamista. Toisena tarkoituksena oli selvittää hoitajien rakenteisen kirjaamisen osaamista ja sitä, oliko järjestetyllä koulutuksella vaikutusta rakenteisen kirjaamisen osaamiseen. Tavoitteena oli yhtenäistää osastolla toteutettavaa rakenteista kirjaamista vastaamaan kaupunginsairaalan kirjaamisohjeita ja parantaa kirjaamisen tasoa osastolla. Opinnäytetyö toteutettiin eräällä Helsingin kaupunginsairaalan vuodeosastolla. Aineistot kerättiin tätä opinnäytetyötä varten kehitetyllä kyselylomakkeella, joka perustuu kaupungin-sairaalan yhteisiin sopimuksiin FinCC-luokitusten sisällöstä. Ensimmäinen kysely (kysely 1) toteutettiin keväällä 2014. Sen jälkeen järjestettiin koulutus rakenteisesta kirjaamista, joka perustui ensimmäisen kyselyn tuloksiin rakenteisen kirjaamisen tärkeydestä ja sen osaamisesta. Toinen kysely (kysely 2) toteutettiin syksyllä 2014. Aineistot analysoitiin SPSS 21-ohjelmistolla. Hoidon tarpeen kirjaamista pidettiin molemmissa kyselyissä tärkeimpänä. Kyselyssä 1 vähiten tärkeänä pidettiin hoitotyön toimintojen kirjaamista ja kyselyssä 2 hoitotyön yhteenvedon kirjaamista. Kyselyssä 1 hoitotyön toimintojen, hoidon tulosten ja hoitotyön yhteenvedon kirjaamista pidettiin tärkeämpänä kuin kyselyssä 2. Rakenteisen kirjaamisen yhteiset kriteerit osattiin kokonaisuudessaan hyvin. Hoidon tar-peen kriteerien osaamisessa oli eroja kyselyssä 1 ja 2. Kyselyssä 1 eniten hajontaa oli erittäminen-komponentin käytön kirjaamisessa ja kyselyssä 2 aktiviteetti-komponentin käytön kirjaamisessa. Molemmissa kyselyissä hoitotyön toimintojen osaamisessa puutteet liittyivät pyydettyjen näytteiden kirjaamiseen, hoidon tulosten osaamisessa kokonaisnestetavoitteen kirjaamiseen ja hoitotyön yhteenvedon osaamisessa perussairauksien kirjaamiseen tulotilanteessa. Tässä opinnäytetyössä ei pystytty osoittamaan, että koulutusinterventiolla olisi ollut positiivinen vaikutus rakenteisen kirjaamisen osaamiseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön rakenteisen kirjaamisen kehittämisen suunnittelussa ja toteutuksessa.