Virsien alkusoittojen improvisointi. : Vinkkejä aloittelijalle - Rohkeutta työelämään
Koistinaho, Marja-Leena (2014)
Koistinaho, Marja-Leena
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217941
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena on, että se antaisi positiivisen sysäyksen opiskelijalle tai kanttorille, jolla improvisointi on jostakin syystä joko jäänyt vähemmälle tai pois kokonaan. Uskon, että tämä opinnäytetyö auttaa löytämään luovuutta ja kehittymään improvisoinnissa.
Työni voi käytännössä jakaa kahteen osioon. Alkupuoli käsittelee improvisoinnin fyysistä puolta. Siihen kuuluvat suppea historialuku, improvisoinnin opiskeluun liittyen alkusoittojen tekniikkaluku sekä urkujen käytöstä kertova luku. Työn loppupuoli käsittelee enemmän improvisoinnin mentaalisuutta. Luvussa ajatukset ja improvisointi käsitellään aivojen toimintaa. Myös luovuudesta on oma osionsa. Haastattelun analyysi sisältää paljon käytännön neuvoja improvisointiin. Omia kommentteja on sijoitettu melkein joka lukuun. Improvisoinnista kirkkomuusikon käytännön tilanteissa – luku on kokonaan omaa analyysiä. Se käsittelee noin kuuden työvuoden aikana tulleita kokemuksia.
Tämä työ sisältää kuuden kirkkomuusikon haastattelun. Haastattelun vastauksia käytän omien päätelmien ja pohdintojen tukena. Koska haastattelun kysymykset pääasiassa hakivat vastauksia muusikoiden henkilökohtaisiin mielipiteisiin, niin vastauksia ei voi yleistää. Haastattelun henkilöt esiintyvät työssä nimettöminä.
Tein käytännön musiikkiosuuden soittamalla virsilaulutilaisuuden ja virsipainotteisen sanajumalanpalveluksen. Improvisoinnin taustoja tutkiessani omien kokemuksien työstäminen sekä haastattelun tekeminen veivät minut syvemmälle improvisoinnin merkityksiin. Kun haastattelin erilaisia muusikoita, sain paljon uusia näkökulmia työhöni. Erilaisien näkökulmien pohtiminen ja tiedosta-minen auttoivat minua ymmärtämään musiikin syvällisyyttä yhä paremmin. Paras luonnollinen improvisaatio syntyy hetkeen luotuna. Vuorovaikutus läsnä olevan seurakunnan kanssa on tärkeää. On otettava huomioon tapahtuman laatu, paikka, kuulijoiden mieliala, odotukset ja musikaalisuuden taso.
Työni voi käytännössä jakaa kahteen osioon. Alkupuoli käsittelee improvisoinnin fyysistä puolta. Siihen kuuluvat suppea historialuku, improvisoinnin opiskeluun liittyen alkusoittojen tekniikkaluku sekä urkujen käytöstä kertova luku. Työn loppupuoli käsittelee enemmän improvisoinnin mentaalisuutta. Luvussa ajatukset ja improvisointi käsitellään aivojen toimintaa. Myös luovuudesta on oma osionsa. Haastattelun analyysi sisältää paljon käytännön neuvoja improvisointiin. Omia kommentteja on sijoitettu melkein joka lukuun. Improvisoinnista kirkkomuusikon käytännön tilanteissa – luku on kokonaan omaa analyysiä. Se käsittelee noin kuuden työvuoden aikana tulleita kokemuksia.
Tämä työ sisältää kuuden kirkkomuusikon haastattelun. Haastattelun vastauksia käytän omien päätelmien ja pohdintojen tukena. Koska haastattelun kysymykset pääasiassa hakivat vastauksia muusikoiden henkilökohtaisiin mielipiteisiin, niin vastauksia ei voi yleistää. Haastattelun henkilöt esiintyvät työssä nimettöminä.
Tein käytännön musiikkiosuuden soittamalla virsilaulutilaisuuden ja virsipainotteisen sanajumalanpalveluksen. Improvisoinnin taustoja tutkiessani omien kokemuksien työstäminen sekä haastattelun tekeminen veivät minut syvemmälle improvisoinnin merkityksiin. Kun haastattelin erilaisia muusikoita, sain paljon uusia näkökulmia työhöni. Erilaisien näkökulmien pohtiminen ja tiedosta-minen auttoivat minua ymmärtämään musiikin syvällisyyttä yhä paremmin. Paras luonnollinen improvisaatio syntyy hetkeen luotuna. Vuorovaikutus läsnä olevan seurakunnan kanssa on tärkeää. On otettava huomioon tapahtuman laatu, paikka, kuulijoiden mieliala, odotukset ja musikaalisuuden taso.