Helsingin ensihoitopalvelun tulevaisuuskuva
Koskinen, Johannes (2014)
Koskinen, Johannes
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217826
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa superriskiruutujen (>700 ensihoitotehtävää/vuosi) ja 1.riskiruutujen (350 – 700 ensihoitotehtävää/vuosi) ominaisuuksien (lukumäärä, tehtävämäärät, kiireellisyysluokat, väestörakenne) kehittymistä HUS: n alueella vuosina 2010 - 2012. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille vertailutietoa superriskiruutujen ja 1.riskiruutujen ominaisuuksista palvelutason suunnittelutyöhön.
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysiä. Dokumentteina käytettiin riskiluokitussovelluksen Ruututietokanta-aineistoa (CGI) HUS: n alueelta vuosilta 2010 - 2012. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin Excel: in Pivot – taulukointia hyödyntäen ja siitä järjestettiin numeraalista aineistoa eri ominaisuuksien mukaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan HUS: n alueen superriskiruutujen lukumäärä ja tehtävämäärät vähenivät vuosina 2010 – 2012. Helsingin osuus HUS: n alueen superriskiruuduista kasvoi kuitenkin kolmen vuoden ajan. HUS: n alueen superriskiruutujen tehtävistä vuosina 2010 - 2012 oli 65 % Helsingissä.
HUS: n alueella C-kiireellisyysluokan trendi oli kasvava siirryttäessä 1.riskiruuduista kohti superriskiruutuja. D-kiireellisyysluokan trendi oli vähenevä siirryttäessä 1.riskiruuduista kohti superriskiruutuja. Väestörakenteen trendi oli superriskiruutujen ja erityisesti Helsingin keskustan superriskiruutujen alueella aikuisten kasvava osuus siirryttäessä 1.riskiruuduista kohti superriskiruutuja.
Helsingin ensihoitopalvelun tulevaisuuskuvassa superriskiruutujen aikuisväestön osuus tulee alueen väestönkehityksen myötä edelleen kasvamaan. Tämä tulee kasvattamaan C-kiireellisyysluokan tehtävien määrää ja osuutta ensihoitotehtävissä.
Ensihoitopalvelun organisaation on pystyttävä turvaamaan hätätilapotilaan ja A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävien tavoittamisajat ja valmistautumaan superriskiruutujen lisään-tyvään C-kiireellisyysluokan tehtäviin. Tämä voi edellyttää aikuisväestön C-kiireellisyysluokan tehtävissä muun muassa hoitoon ohjauksen kartoitusta.
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysiä. Dokumentteina käytettiin riskiluokitussovelluksen Ruututietokanta-aineistoa (CGI) HUS: n alueelta vuosilta 2010 - 2012. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin Excel: in Pivot – taulukointia hyödyntäen ja siitä järjestettiin numeraalista aineistoa eri ominaisuuksien mukaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan HUS: n alueen superriskiruutujen lukumäärä ja tehtävämäärät vähenivät vuosina 2010 – 2012. Helsingin osuus HUS: n alueen superriskiruuduista kasvoi kuitenkin kolmen vuoden ajan. HUS: n alueen superriskiruutujen tehtävistä vuosina 2010 - 2012 oli 65 % Helsingissä.
HUS: n alueella C-kiireellisyysluokan trendi oli kasvava siirryttäessä 1.riskiruuduista kohti superriskiruutuja. D-kiireellisyysluokan trendi oli vähenevä siirryttäessä 1.riskiruuduista kohti superriskiruutuja. Väestörakenteen trendi oli superriskiruutujen ja erityisesti Helsingin keskustan superriskiruutujen alueella aikuisten kasvava osuus siirryttäessä 1.riskiruuduista kohti superriskiruutuja.
Helsingin ensihoitopalvelun tulevaisuuskuvassa superriskiruutujen aikuisväestön osuus tulee alueen väestönkehityksen myötä edelleen kasvamaan. Tämä tulee kasvattamaan C-kiireellisyysluokan tehtävien määrää ja osuutta ensihoitotehtävissä.
Ensihoitopalvelun organisaation on pystyttävä turvaamaan hätätilapotilaan ja A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävien tavoittamisajat ja valmistautumaan superriskiruutujen lisään-tyvään C-kiireellisyysluokan tehtäviin. Tämä voi edellyttää aikuisväestön C-kiireellisyysluokan tehtävissä muun muassa hoitoon ohjauksen kartoitusta.