Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen alkoholinkäyttö
Heikkinen, Anna (2014)
Heikkinen, Anna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117735
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt käyttävät alkoholia. Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen alkoholin kulutusta sekä kartoittaa mahdollista tarvetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kohdennetuille päihdetukipalveluille. Tavoitteena oli myös selvittää kuinka nykyisiä päihdetukipalveluita pystyttäisiin mahdollisesti kehittämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille sensitiivisemmiksi. Työelämätaho Pirkanmaan Seta ry ja sen hallinnoima SINUIKSI tuki- ja neuvontapalvelu pystyy hyödyntämään opinnäytetyön tuloksia palveluidensa kehittämisessä
Opinnäytetyön menetelmänä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä, joka toteutettiin elektronisella kyselylomakkeella verkkokyselynä ja analysoitiin SPSS 22 -ohjelmalla. Kyselylomakkeen avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että 90,5 % vastaajista (n=956) käytti alkoholia. Vastaajista suurin osa oli 18–24 -vuotiaita. Päihdetukipalveluita oli käyttänyt tai harkinnut käyttävänsä kysymykseen vastanneista 8,8 %. Kysymykseen vastanneista 52,6 % piti tärkeänä, että voi käyttää päihdetukipalveluita omana itsenään.
Vastaajien mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnatuille päihdetukipalveluille ei varsinaisesti olisi tarvetta. Tärkeänä pidettiin, että samat päihdetukipalvelut soveltuisivat avoimesti kaikille samanvertaisesti, mutta yksilöllisyys otettaisiin paremmin huomioon. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille toivottiin lisättävän koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvällä ajantasaisella tiedolla. Palveluiden suvaitsevaisuutta toivottiin myös mainostettavan näkyvämmin. Vertaistukiryhmiä, puhelinpalveluita ja internetin kautta saavutettavia palveluita vastaajat ehdottivat kehitysideoina.
Jatkotutkimusta voisi tehdä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen alkoholinkäytöstä tarkemmin sekä mahdollisesti laadullisella tutkimusmenetelmällä. Lisäksi alkoholinkäytön syitä voisi kartoittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä, joka toteutettiin elektronisella kyselylomakkeella verkkokyselynä ja analysoitiin SPSS 22 -ohjelmalla. Kyselylomakkeen avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että 90,5 % vastaajista (n=956) käytti alkoholia. Vastaajista suurin osa oli 18–24 -vuotiaita. Päihdetukipalveluita oli käyttänyt tai harkinnut käyttävänsä kysymykseen vastanneista 8,8 %. Kysymykseen vastanneista 52,6 % piti tärkeänä, että voi käyttää päihdetukipalveluita omana itsenään.
Vastaajien mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnatuille päihdetukipalveluille ei varsinaisesti olisi tarvetta. Tärkeänä pidettiin, että samat päihdetukipalvelut soveltuisivat avoimesti kaikille samanvertaisesti, mutta yksilöllisyys otettaisiin paremmin huomioon. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille toivottiin lisättävän koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvällä ajantasaisella tiedolla. Palveluiden suvaitsevaisuutta toivottiin myös mainostettavan näkyvämmin. Vertaistukiryhmiä, puhelinpalveluita ja internetin kautta saavutettavia palveluita vastaajat ehdottivat kehitysideoina.
Jatkotutkimusta voisi tehdä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen alkoholinkäytöstä tarkemmin sekä mahdollisesti laadullisella tutkimusmenetelmällä. Lisäksi alkoholinkäytön syitä voisi kartoittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta.