Tuetun asumisen mielenterveys – ja päihdekuntoutujien tarvekartoitus : Asiakkaan, palvelun tilaajan ja –tuottajan näkökulmat.
Saarinen, Suvi (2014)
Saarinen, Suvi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117732
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa SiniVidan tuetun asumisen avokuntoutuksen asiakkaiden kuntoutumiseen liittyviä tuen tarpeita asiakkaiden, palvelun tilaajan ja – tuottajan näkökulmista. Tavoitteena oli opinnäytetyön tulosten pohjalta arvioida vastaako tuetun asumisen avokuntoutus asiakkaiden kuntoutumiseen liittyviin tuen tarpeisiin ja vertailla kuntoutujien, palvelun tilaajan ja – tuottajan esittämien kuntoutumiseen liittyvien tuen tarpeiden yhdenmukaisuuksia ja eroavaisuuksia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa yhdistyi aineistonkeruumenetelminä strukturoitu kysely tuetun asumisen asiakkaille sekä valmiiden aineistojen käyttö, joita olivat palvelun tilaajan edustajien lähettämät palvelupyynnöt sekä palveluntuottajan laatimat palvelusuunnitelmat. Aineistot kerättiin huhti- kesäkuussa 2014. Aineistot analysoitiin kyselyn osalta kuvailevalla tilastollisella analyysillä SPSS -ohjelmiston avulla ja valmiit aineistot sisällön erittelyllä.
Asiakkaiden itsensä asettamia kuntoutumiseen liittyviä tuen tarpeita olivat elämänhallintaan, toiminnallisuuteen, talouteen, ja psyykkiseen terveydentilaan liittyvät asiat. Palvelun tilaajan näkökulmasta eniten kuntoutumiseen liittyviä tuen tarpeita esiintyi kodin ulkopuolella liikkumisessa, elämän- ja arjenhallinnassa sekä kodinhoidossa ja yleisesti asumiseen liittyvissä asioissa. Palveluntuottajan näkökulmasta kodin ulkopuolella liikkuminen, kodinhoidolliset sekä elämänhallintaan liittyvät asiat esiintyivät myös yleisinä kuntoutumistarpeina, mutta tämän lisäksi tuen tarvetta esiintyi toiminnallisuuteen ja talouteen liittyvissä asioissa.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että palvelun tilaajan ja – tuottajan sekä asiakkaiden asettamissa kuntoutumiseen liittyvissä tuen tarpeissa oli eroja, mutta myös yhteneväisyyksiä. Elämän hallintaan liittyviä tuen tarpeita esiintyi kaikissa aineistoissa. Eniten eroavaisuuksia oli palvelun tilaajan ja asiakkaiden asettamissa tuen tarpeissa. Palvelun tuottajan ja asiakkaiden esittämät tuen tarpeet olivat yhteneväisiä elämän hallinnan lisäksi talouteen, ja toiminnallisuuteen liittyvissä asioissa.
Kehittämisehdotuksena esitetään asiakkaiden mukaan ottoa palveluiden kehittämiseen sekä palvelupyyntöjen ja – suunnitelmien laatimiseen. Lisäksi henkilöstörakenteessa tulisi huomioida asiakkaiden moninaiset tarpeet ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä kehittää kuntoutujalähtöisemmäksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa yhdistyi aineistonkeruumenetelminä strukturoitu kysely tuetun asumisen asiakkaille sekä valmiiden aineistojen käyttö, joita olivat palvelun tilaajan edustajien lähettämät palvelupyynnöt sekä palveluntuottajan laatimat palvelusuunnitelmat. Aineistot kerättiin huhti- kesäkuussa 2014. Aineistot analysoitiin kyselyn osalta kuvailevalla tilastollisella analyysillä SPSS -ohjelmiston avulla ja valmiit aineistot sisällön erittelyllä.
Asiakkaiden itsensä asettamia kuntoutumiseen liittyviä tuen tarpeita olivat elämänhallintaan, toiminnallisuuteen, talouteen, ja psyykkiseen terveydentilaan liittyvät asiat. Palvelun tilaajan näkökulmasta eniten kuntoutumiseen liittyviä tuen tarpeita esiintyi kodin ulkopuolella liikkumisessa, elämän- ja arjenhallinnassa sekä kodinhoidossa ja yleisesti asumiseen liittyvissä asioissa. Palveluntuottajan näkökulmasta kodin ulkopuolella liikkuminen, kodinhoidolliset sekä elämänhallintaan liittyvät asiat esiintyivät myös yleisinä kuntoutumistarpeina, mutta tämän lisäksi tuen tarvetta esiintyi toiminnallisuuteen ja talouteen liittyvissä asioissa.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että palvelun tilaajan ja – tuottajan sekä asiakkaiden asettamissa kuntoutumiseen liittyvissä tuen tarpeissa oli eroja, mutta myös yhteneväisyyksiä. Elämän hallintaan liittyviä tuen tarpeita esiintyi kaikissa aineistoissa. Eniten eroavaisuuksia oli palvelun tilaajan ja asiakkaiden asettamissa tuen tarpeissa. Palvelun tuottajan ja asiakkaiden esittämät tuen tarpeet olivat yhteneväisiä elämän hallinnan lisäksi talouteen, ja toiminnallisuuteen liittyvissä asioissa.
Kehittämisehdotuksena esitetään asiakkaiden mukaan ottoa palveluiden kehittämiseen sekä palvelupyyntöjen ja – suunnitelmien laatimiseen. Lisäksi henkilöstörakenteessa tulisi huomioida asiakkaiden moninaiset tarpeet ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä kehittää kuntoutujalähtöisemmäksi.