"Lapset satuilevat" : sadutus lastensuojelutyön menetelmänä
Haanpää, Anniina (2014)
Haanpää, Anniina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117721
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, soveltuisiko sadutusmenetelmä käytettäväksi pienten lasten vastaanottokodissa ja voisiko se toimia työvälineenä lapsen sekä hänen omaohjaajansa välillä. Menetelmänä sadutus on hyvin lapsilähtöistä, jossa pääosassa on lapsi. Lapselle annetaan mahdollisuus kertoa satu tai tarina ja aikuisen tehtävä on kuunnella ja kirjata lapsen satu ylös juuri niin kuin lapsi sen kertoo. Lopuksi aikuinen lukee sadun lapselle ääneen, jolloin lapsella on vielä mahdollisuus muuttaa satua. Sadutus kutsuu kohtaamaan ja kuuntelemaan lasta ja lapsen ajatuksia.
Sadutusmenetelmää on käytetty enimmäkseen varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa. Sadutusta voidaan käyttää lasten lisäksi niin nuorten, aikuisten kuin vanhustenkin kanssa. Sadutusmenetelmä on saanut paljon myös tunnustusta ja palkintoja eri puolella maailmaa.
Opinnäytetyöni toteutettiin toiminnallisesti kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen. Toiminnallista osuutta korosti se, että sadutin neljää 4-9-vuotiasta vastaanottokodin lasta yhteensä kymmenen kertaa kevään ja kesän 2014 aikana. Yhtä lasta kohden kertoja tuli yhdestä kolmeen. Pidin sadutushetkistä havainnointipäiväkirjaa ja lopuksi tein pienimuotoisen haastattelun lapsille.
Työni osoitti sen, että lastensuojelulaitosten lapset kaipaavat suuresti aikuisen huomiota ja kahdenkeskistä aikaa. Heillä on myös paljon kerrottavaa, kun siihen annetaan mahdollisuus. Näin ollen menetelmänä sadutus sopii hyvin käytettäväksi myös lastensuojelun sijaishuoltoon ja vastaanottokotiin. Erityisen hyvä työkalu se voisi olla lapsen ja hänen omaohjaajansa välisen suhteen luomiseen.
Sadutusmenetelmää on käytetty enimmäkseen varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa. Sadutusta voidaan käyttää lasten lisäksi niin nuorten, aikuisten kuin vanhustenkin kanssa. Sadutusmenetelmä on saanut paljon myös tunnustusta ja palkintoja eri puolella maailmaa.
Opinnäytetyöni toteutettiin toiminnallisesti kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen. Toiminnallista osuutta korosti se, että sadutin neljää 4-9-vuotiasta vastaanottokodin lasta yhteensä kymmenen kertaa kevään ja kesän 2014 aikana. Yhtä lasta kohden kertoja tuli yhdestä kolmeen. Pidin sadutushetkistä havainnointipäiväkirjaa ja lopuksi tein pienimuotoisen haastattelun lapsille.
Työni osoitti sen, että lastensuojelulaitosten lapset kaipaavat suuresti aikuisen huomiota ja kahdenkeskistä aikaa. Heillä on myös paljon kerrottavaa, kun siihen annetaan mahdollisuus. Näin ollen menetelmänä sadutus sopii hyvin käytettäväksi myös lastensuojelun sijaishuoltoon ja vastaanottokotiin. Erityisen hyvä työkalu se voisi olla lapsen ja hänen omaohjaajansa välisen suhteen luomiseen.