Improvisaatioteatterin monet kasvot : Impronation Biennale Festivalin tutkimus
de Campos Paasonen, Elsa (2014)
de Campos Paasonen, Elsa
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117614
Tiivistelmä
Huhtikuussa 2014 järjestettiin ensimmäistä kertaa kuukauden pituinen improvisaatioteatterifestivaali nimeltä Impronation Biennale Festival. Festivaalin järjestävä taho Hook Finland Oy halusi kartoittaa millainen on keskimääräinen kävijä harrastuneisuudeltaan, iältään, sukupuoleltaan ja onko kävijä kokenut lipun hinnan ja tapahtumapaikan sopivaksi tapahtumalle. Kyselyn toteutin kaksipuoleisella A4- lomakkeella, jossa oli 10 kysymystä. Viimeiset kaksi avointa kysymystä antoivat kävijälle mahdollisuuden toivoa asioita 2016 vuonna järjestettävälle festivaalille ja antaa vapaata palautetta. Kävijöiden kokemukset oli tärkeää tutkia, sillä tapahtuma tehtiin ja tullaan jatkossakin tekemään heille. Myös uusista tapahtumakonsepteista haluttiin palautetta.
Kävijätutkimuksen lisäksi kartoitin vierailevien esiintyjäryhmien mielipiteitä festivaalista sähköpostikyselyllä ja haastattelin työryhmän 6 ydinhenkilöä, jotta saisin sekä ammattilaisen että sisäpiiriläisen näkökulman Impronationin onnistumisesta.
Sähköpostikyselyjen tavoitteena oli kartoittaa vierailevien ryhmien kokemusta Impronation Biennale Festivalista niin tuotannon ja järjestelyjen kannalta, kuin markkinoinnista, festivaalin hyödystä ammattialalle ja sen tunnettuudelle sekä omalle ryhmälleen.
Työryhmähaastattelujen tavoitteena oli päästä syvemmälle festivaalin ongelma- ja kehityskohtiin ja onnistumisen hetkiin.
Työstä löytyy myös tiivistelmä improvisaatioteatterista taiteenlajina ja sen käytöstä arjessa ja yritysmaailmassa. Koska haluan tehdä työlläni improa tunnetummaksi, kirjoitan myös improvisaatioteatterin kentästä Suomessa ja sen historiasta, jotta lukijalle ei jää epäselväksi millaisen taiteen festivaalin ympärillä työni pyörii.
Kävijätutkimuksesta kävi ilmi, että keskimääräinen kävijä oli sukupuoleltaan nainen, 27-28-vuotias eikä harrasta tai tee ammatikseen teatteria. Tälle kävijälle improvisaatioteatteri on tuttu televisiosta ja hän on käynyt katsomassa improa myös livenä. Pääsylippujen hintoihin ja tapahtumien tunnelmaan oltiin tyytyväisiä noin 80%:sti. Eniten vuodelle 2016 toivottiin kansainvälisyyttä, lisää samanlaista ja enemmän ja parempaa markkinointia tapahtumalle. Osa tapahtumapaikoista sai kriittistä palautetta sekä määrällisessä että laadullisessa tutkimuksessa liittyen näköesteisiin ja äänentoistoon. Työryhmähaastattelut paljastivat nopealla aikataululla tuotetun festivaalin onnistuneen olosuhteisiin nähden hyvin muuten, paitsi markkinoinnin kannalta. Esiintyjäpalautteita en saanut takaisin tarpeeksi tehdäkseni niistä kunnollista analyysia.
Yhteenvetona toimenpiteitä täytyy 2016 vuoden Impronationissa tehdä markkinoinnin, kohderyhmän ja esiintymispaikkojen suhteen. Opinnäytetyön on tarkoitus toimia paitsi apuvälineenä seuraavan Impronation Biennale Festivalin tuotannossa niin kävijätutkimusaineiston, työryhmän kuin minun ideoideni kautta, myös välineenä edistää taiteenalan tunnettavuutta. Uskon, että se on mielenkiintoinen luettava sekä alan harrastajille ja ammattilaisille että taiteen alaa tuntemattomalle, jota improvisaatio kiinnostaa.
Kävijätutkimuksen lisäksi kartoitin vierailevien esiintyjäryhmien mielipiteitä festivaalista sähköpostikyselyllä ja haastattelin työryhmän 6 ydinhenkilöä, jotta saisin sekä ammattilaisen että sisäpiiriläisen näkökulman Impronationin onnistumisesta.
Sähköpostikyselyjen tavoitteena oli kartoittaa vierailevien ryhmien kokemusta Impronation Biennale Festivalista niin tuotannon ja järjestelyjen kannalta, kuin markkinoinnista, festivaalin hyödystä ammattialalle ja sen tunnettuudelle sekä omalle ryhmälleen.
Työryhmähaastattelujen tavoitteena oli päästä syvemmälle festivaalin ongelma- ja kehityskohtiin ja onnistumisen hetkiin.
Työstä löytyy myös tiivistelmä improvisaatioteatterista taiteenlajina ja sen käytöstä arjessa ja yritysmaailmassa. Koska haluan tehdä työlläni improa tunnetummaksi, kirjoitan myös improvisaatioteatterin kentästä Suomessa ja sen historiasta, jotta lukijalle ei jää epäselväksi millaisen taiteen festivaalin ympärillä työni pyörii.
Kävijätutkimuksesta kävi ilmi, että keskimääräinen kävijä oli sukupuoleltaan nainen, 27-28-vuotias eikä harrasta tai tee ammatikseen teatteria. Tälle kävijälle improvisaatioteatteri on tuttu televisiosta ja hän on käynyt katsomassa improa myös livenä. Pääsylippujen hintoihin ja tapahtumien tunnelmaan oltiin tyytyväisiä noin 80%:sti. Eniten vuodelle 2016 toivottiin kansainvälisyyttä, lisää samanlaista ja enemmän ja parempaa markkinointia tapahtumalle. Osa tapahtumapaikoista sai kriittistä palautetta sekä määrällisessä että laadullisessa tutkimuksessa liittyen näköesteisiin ja äänentoistoon. Työryhmähaastattelut paljastivat nopealla aikataululla tuotetun festivaalin onnistuneen olosuhteisiin nähden hyvin muuten, paitsi markkinoinnin kannalta. Esiintyjäpalautteita en saanut takaisin tarpeeksi tehdäkseni niistä kunnollista analyysia.
Yhteenvetona toimenpiteitä täytyy 2016 vuoden Impronationissa tehdä markkinoinnin, kohderyhmän ja esiintymispaikkojen suhteen. Opinnäytetyön on tarkoitus toimia paitsi apuvälineenä seuraavan Impronation Biennale Festivalin tuotannossa niin kävijätutkimusaineiston, työryhmän kuin minun ideoideni kautta, myös välineenä edistää taiteenalan tunnettavuutta. Uskon, että se on mielenkiintoinen luettava sekä alan harrastajille ja ammattilaisille että taiteen alaa tuntemattomalle, jota improvisaatio kiinnostaa.