VIRTUAALINEN HYVINVOINNIN PALVELUTARJOTIN : 4–6-luokkalaisten lasten ideat ja odotukset virtuaalisen hyvinvointia edistävän palvelun kehittämistä varten
Karjalainen, Katja; Kinisjärvi, Annukka (2014)
Karjalainen, Katja
Kinisjärvi, Annukka
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117577
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aihe tuli Innovatiiviset kaupungit ohjelmalta ja Avaus-hankkeelta, joissa Oulun kaupunki on mukana. INKA-ohjelmalla ja Avaus-hankkeella pyritään edistämään ihmisten hyvinvointia virtuaalisen palvelutarjottimen avulla. Kehitystyötä varten hanke tarvitsee tietoa lasten hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä ja siitä, mitä lapset odottavat palvelutarjottimelta sisällöllisesti. Virtuaalinen hyvinvoinnin palvelutarjotin tulee olemaan Internetiin rakennettu hyvinvointia edistävä yhteisöpalvelu, jossa kaikenikäiset voivat tavata toisiaan virtuaalisesti.
Tietoperustamme käsittelee lasten kehitystä, hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja sekä lasten Internetin käyttöä ja sosiaalisia innovaatioita. Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa mistä asioista lasten hyvinvointi koostuu sekä lasten ideoita ja tarpeita kehitettävälle hyvinvoinnin palvelutarjottimelle. Tarkoituksenamme oli saada lasten ääni kuuluviin ja sitä kautta heidät osallisiksi hankkeeseen. Kehitystavoitteenamme oli lasten hyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen. Keräsimme tietoa 10–13 -vuotiailta lapsilta innovatiivisten tiedonkeruumenetelmien avulla. Käytimme itse kehittämiämme toiminnallisia menetelmiä, kuvakollaasia ja kuvitettuja lomakkeita. Saamamme laadullisen aineiston analysoimme kvantifioinnin ja teemoittelun avulla.
Tutkimuksemme mukaan lasten hyvinvointi koostuu materiaalisesta, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Psyykkinen hyvinvointi ei suoraan näkynyt tutkimustuloksissamme, mutta se kuitenkin liittyy vahvasti muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Aineistossamme korostui materiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitys. Sosiaalisen hyvinvoinnin merkitys näkyi tutkimuksessamme pienemmässä roolissa. Tutkimuksemme mukaan lapset toivovat virtuaaliselta hyvinvoinnin palvelutarjottimelta erityisesti erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja luovaa toimintaa. Pelaamiseen, ruuanlaittoon ja yhteydenpitoon liittyviä toimintoja toivottiin eniten. Lapset haluavat viihtyä ja viettää aikaa palvelua käyttämällä, sekä yksin että kavereiden kanssa. Opinnäytetyömme osoittaa, että lasten hyvinvointia voidaan edistää virtuaalisin keinoin jo hyvinkin yksinkertaisilla ratkaisuilla, esimerkiksi infosivujen, pelien tai chat-palvelun avulla, jossa voisi keskustella ammattilaisen kanssa.
INKA-ohjelma ja Avaus-hanke voivat hyödyntää tutkimuksemme tuloksia myöhemmin virtuaalisen hyvinvoinnin palvelutarjottimen kehittämisessä. Myös jatkossa hyvinvoinnin palvelutarjottimen kehitystyössä olisi hyvä osallistaa lapset mukaan työskentelyyn esimerkiksi toiminnallisia menetelmiä käyttämällä.
Tietoperustamme käsittelee lasten kehitystä, hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja sekä lasten Internetin käyttöä ja sosiaalisia innovaatioita. Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa mistä asioista lasten hyvinvointi koostuu sekä lasten ideoita ja tarpeita kehitettävälle hyvinvoinnin palvelutarjottimelle. Tarkoituksenamme oli saada lasten ääni kuuluviin ja sitä kautta heidät osallisiksi hankkeeseen. Kehitystavoitteenamme oli lasten hyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen. Keräsimme tietoa 10–13 -vuotiailta lapsilta innovatiivisten tiedonkeruumenetelmien avulla. Käytimme itse kehittämiämme toiminnallisia menetelmiä, kuvakollaasia ja kuvitettuja lomakkeita. Saamamme laadullisen aineiston analysoimme kvantifioinnin ja teemoittelun avulla.
Tutkimuksemme mukaan lasten hyvinvointi koostuu materiaalisesta, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Psyykkinen hyvinvointi ei suoraan näkynyt tutkimustuloksissamme, mutta se kuitenkin liittyy vahvasti muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Aineistossamme korostui materiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitys. Sosiaalisen hyvinvoinnin merkitys näkyi tutkimuksessamme pienemmässä roolissa. Tutkimuksemme mukaan lapset toivovat virtuaaliselta hyvinvoinnin palvelutarjottimelta erityisesti erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja luovaa toimintaa. Pelaamiseen, ruuanlaittoon ja yhteydenpitoon liittyviä toimintoja toivottiin eniten. Lapset haluavat viihtyä ja viettää aikaa palvelua käyttämällä, sekä yksin että kavereiden kanssa. Opinnäytetyömme osoittaa, että lasten hyvinvointia voidaan edistää virtuaalisin keinoin jo hyvinkin yksinkertaisilla ratkaisuilla, esimerkiksi infosivujen, pelien tai chat-palvelun avulla, jossa voisi keskustella ammattilaisen kanssa.
INKA-ohjelma ja Avaus-hanke voivat hyödyntää tutkimuksemme tuloksia myöhemmin virtuaalisen hyvinvoinnin palvelutarjottimen kehittämisessä. Myös jatkossa hyvinvoinnin palvelutarjottimen kehitystyössä olisi hyvä osallistaa lapset mukaan työskentelyyn esimerkiksi toiminnallisia menetelmiä käyttämällä.