Opioidiriippuvaisen korvaushoitopotilaan hoito-ohjeen päivittäminen
Lahtinen, Jenni (2014)
Lahtinen, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014113017561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014113017561
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos kuntayhtymän päivystyksen sairaanhoitajien tiedon tarve opioidikorvaushoitoon liittyen. Tavoitteena oli sairaanhoitajien kokeman tiedontarpeen perusteella päivittää nykyinen hoito-ohje. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin kahtena ryhmähaastatteluna sairaanhoitajilta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyössä kuvataan myös hoito-ohjeen päivitysprosessi ryhmähaastatteluiden tuottamia tuloksia hyödyntäen.
Pohjois-Satakunnan kuntayhtymän alueeseen kuuluu kuusi kuntaa, yhteensä noin 22 000 asukasta. Nykyisin sairaanhoitajat toteuttavat korvaushoidon lääkehoidon annostelemalla lääkkeet asiakkaalle ja valvovat lääkehoidon onnistumisen sekä toimivat hoitotiimin jäsenenä.
Tulosten mukaan sairaanhoitajien nykyinen tietämys korvaushoidosta vaihtelee tiedon ja osaamisen osalta. He kokivat, että perustietoa on lääkkeen annosta ja korvaushoidosta, mutta kuitenkin osa koki nykyisen tietämyksen vähäiseksi. Lisätiedon tarvetta sairaanhoitajat kokivat hoitopolun kokonaisuudesta ja yhteystyötahon tietämisestä. Lisäksi he kokivat lisätiedon tarvetta lääkehoidon valvomisesta, huumeseulan toteuttamisesta ja oikeuksistaan asiakkaita kohtaan. Kehittämisideoina toivottiin, että tietoa lisättäisiin koulutuksella ja selkeällä ohjeella sairaanhoitajille. Asiakkaan vastaanottokäynnin rauhoittamisen sairaanhoitajat kokivat tärkeäksi. He toivat ilmi, ettei levoton paikka tai ympäristö ole asiakkaalle eikä heille miellyttävä. Hoidon kokonaisuuden selkeyttämisen asiakkaan näkökulmasta sairaanhoitajat kokivat tärkeäksi. He kokivat, että omahoitaja käytäntö olisi hyvä, koska nyt he kokivat hoidon ja ohjeistuksen olevan sekavaa. Omahoitajan myötä he kokivat, että asiakaskin pystyisi parempaan vuorovaikutukseen ja hoitosuhteeseen.
Tulosten perusteella kehittämisehdotuksiksi esitetään hoidon selkeyttämisen pohtimista ja sitä voisiko asiakkaat keskittää yhdelle omahoitajalle. Asiakkaan vastaanottokäynnin rauhoittamista tulisi myös miettiä hoidon toteutuksessa. Lisäksi koulutusta tulisi järjestää kaikille sairaanhoitajille ja säännöllisin väliajoin tulisi pitää neuvotteluita, joissa käsiteltäisiin sillä hetkellä tärkeimmät asiat korvaushoitoon liittyen. Korvaushoidon hoito-ohje tulisi tarkistaa ja päivittää vuosittain.
Pohjois-Satakunnan kuntayhtymän alueeseen kuuluu kuusi kuntaa, yhteensä noin 22 000 asukasta. Nykyisin sairaanhoitajat toteuttavat korvaushoidon lääkehoidon annostelemalla lääkkeet asiakkaalle ja valvovat lääkehoidon onnistumisen sekä toimivat hoitotiimin jäsenenä.
Tulosten mukaan sairaanhoitajien nykyinen tietämys korvaushoidosta vaihtelee tiedon ja osaamisen osalta. He kokivat, että perustietoa on lääkkeen annosta ja korvaushoidosta, mutta kuitenkin osa koki nykyisen tietämyksen vähäiseksi. Lisätiedon tarvetta sairaanhoitajat kokivat hoitopolun kokonaisuudesta ja yhteystyötahon tietämisestä. Lisäksi he kokivat lisätiedon tarvetta lääkehoidon valvomisesta, huumeseulan toteuttamisesta ja oikeuksistaan asiakkaita kohtaan. Kehittämisideoina toivottiin, että tietoa lisättäisiin koulutuksella ja selkeällä ohjeella sairaanhoitajille. Asiakkaan vastaanottokäynnin rauhoittamisen sairaanhoitajat kokivat tärkeäksi. He toivat ilmi, ettei levoton paikka tai ympäristö ole asiakkaalle eikä heille miellyttävä. Hoidon kokonaisuuden selkeyttämisen asiakkaan näkökulmasta sairaanhoitajat kokivat tärkeäksi. He kokivat, että omahoitaja käytäntö olisi hyvä, koska nyt he kokivat hoidon ja ohjeistuksen olevan sekavaa. Omahoitajan myötä he kokivat, että asiakaskin pystyisi parempaan vuorovaikutukseen ja hoitosuhteeseen.
Tulosten perusteella kehittämisehdotuksiksi esitetään hoidon selkeyttämisen pohtimista ja sitä voisiko asiakkaat keskittää yhdelle omahoitajalle. Asiakkaan vastaanottokäynnin rauhoittamista tulisi myös miettiä hoidon toteutuksessa. Lisäksi koulutusta tulisi järjestää kaikille sairaanhoitajille ja säännöllisin väliajoin tulisi pitää neuvotteluita, joissa käsiteltäisiin sillä hetkellä tärkeimmät asiat korvaushoitoon liittyen. Korvaushoidon hoito-ohje tulisi tarkistaa ja päivittää vuosittain.