Paineluelvytyksen laadun arviointi elvytysmittarilla
Hiukka, Nina; Jäntti, Toni (2014)
Hiukka, Nina
Jäntti, Toni
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817456
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli paineluelvytyksen laadun arviointi elvytysmittarilla ja miten kyseisellä mittarilla voi vaikuttaa paineluelvytyksen eri osa-alueisiin, joita ovat syvyys, taajuus ja rintakehän palautuminen. Paineluelvytyksen tehokkuutta ei pystytä arvioimaan silmämääräisesti, joten reaaliaikaista palautetta antavan elvytysmittarin antama informaatio voi olla hyödyksi laatua arvioitaessa.
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen, kokeellinen tutkimus. Käytössä oli Laerdalin CPR meter-elvytysmittari sekä Laerdalin Resusci Anne - elvytysnukke. Tutkimus suoritettiin kahtena eri elvytyskertana. Jokainen tutkimukseen osallistuja elvytti suorituksen elvytysmittarin palautteen kanssa sekä kerran ilman mittarin palautetta. Osallistujia oli yhteensä 21 kappaletta. Yhden elvytyssuorituksen kesto oli kuusi (6) minuuttia ja suorituksien lukumäärä N=39. Tutkimus järjestettiin Saimaan ammattikorkeakoulun eri vuosikursseilla oleville ensihoitajaopiskelijoille Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa.
Elvytysmittari taltioi laitteen muistiin kahden anturin kautta; toinen anturi mittaa painelunopeutta ja toinen painelun voimaa. Näiden antureiden kautta mittari antaa tietoa painantasyvyydestä, painelutaajuudesta sekä rintakehän palautumisesta. Elvytysmittari antaa myös painelijalle reaaliaikaista palautetta suorituksesta. CPR meter -mittarin oma Q-CPR Review - ohjelma mahdollistaa yksilöllisen elvytysraporttikortin luomisen ja graafisen näkymän tietokoneen kautta.
Tutkimuksen tulosten mukaan ryhmien välillä ei löytynyt merkitsevää tilastollista eroavaisuutta. Tulos voi selittyä mahdollisesti pienellä otoskoolla, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa palautetta antava mittari on todettu painelua parantavaksi tekijäksi. Suurimmalla osalla suorittajista alkoi näkyä painelun laadun heikkenemisen merkkejä kahden minuutin painelun jälkeen. Tämä tulos tukee nykyisiä elvytyssuosituksia, että painelijaa olisi vaihdettava kahden minuutin välein.
Jatkotutkimutkimuksissa olisi hyvä selvittää, kuinka paljon mittari luo eroavaisuutta yhden yksilön suoritusten välille sekä millä keinoin ammattilaisten elvytystaitoja voisi ylläpitää ja mitkä ovat työelämässä olevien ensihoitajien elvytysvalmiudet.
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen, kokeellinen tutkimus. Käytössä oli Laerdalin CPR meter-elvytysmittari sekä Laerdalin Resusci Anne - elvytysnukke. Tutkimus suoritettiin kahtena eri elvytyskertana. Jokainen tutkimukseen osallistuja elvytti suorituksen elvytysmittarin palautteen kanssa sekä kerran ilman mittarin palautetta. Osallistujia oli yhteensä 21 kappaletta. Yhden elvytyssuorituksen kesto oli kuusi (6) minuuttia ja suorituksien lukumäärä N=39. Tutkimus järjestettiin Saimaan ammattikorkeakoulun eri vuosikursseilla oleville ensihoitajaopiskelijoille Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa.
Elvytysmittari taltioi laitteen muistiin kahden anturin kautta; toinen anturi mittaa painelunopeutta ja toinen painelun voimaa. Näiden antureiden kautta mittari antaa tietoa painantasyvyydestä, painelutaajuudesta sekä rintakehän palautumisesta. Elvytysmittari antaa myös painelijalle reaaliaikaista palautetta suorituksesta. CPR meter -mittarin oma Q-CPR Review - ohjelma mahdollistaa yksilöllisen elvytysraporttikortin luomisen ja graafisen näkymän tietokoneen kautta.
Tutkimuksen tulosten mukaan ryhmien välillä ei löytynyt merkitsevää tilastollista eroavaisuutta. Tulos voi selittyä mahdollisesti pienellä otoskoolla, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa palautetta antava mittari on todettu painelua parantavaksi tekijäksi. Suurimmalla osalla suorittajista alkoi näkyä painelun laadun heikkenemisen merkkejä kahden minuutin painelun jälkeen. Tämä tulos tukee nykyisiä elvytyssuosituksia, että painelijaa olisi vaihdettava kahden minuutin välein.
Jatkotutkimutkimuksissa olisi hyvä selvittää, kuinka paljon mittari luo eroavaisuutta yhden yksilön suoritusten välille sekä millä keinoin ammattilaisten elvytystaitoja voisi ylläpitää ja mitkä ovat työelämässä olevien ensihoitajien elvytysvalmiudet.