Kansanopistot nuorisotyön ja nuorisotakuun toteuttajina
Salvi, Sirkka (2014)
Salvi, Sirkka
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817382
Tiivistelmä
Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymiseen tarvitaan monipuolista tukea, monialaista yhteistyötä ja erilaisia toimintaympäristöjä. Nuorisotakuu korostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä koulutus- ja työmarkkinanäkökulmaa, vaikka nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaisempaa elämänhallinnan tukea. Tässä opinnäytetyössä selvitän, miten kansanopistopedagogiikka tukee nuorten yhteiskuntaan kiinnittymistä nuorisotyön perusfunktioiden näkökulmasta.
Kansanopistopedagogiikka on nuoren kokonaisvaltaista kasvun tukemista niin opiskelussa, asumisessa kuin elämän hallinnassakin. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten nuorisotyön neljä perusfunktiota näkyvät kansanopistopedagogiikassa ja millainen rooli kansanopistoilla on nuorisotakuun toteuttamisessa.
Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropol –pohjaisella kyselylinkillä suomenkielisiltä kansanopistoilta, joita on 69. Tilastollinen aineisto analysointiin Webropolin avulla ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Vastaajista 69 % oli rehtoreita. Vastausprosentti kyselyyn oli 67 %, joten tuloksia voidaan pitää melko hyvin kansanopistokenttää kuvaavina.
Tilastollisen aineiston pohjalta päätulos oli, että nuorisotyön perusfunktiot toteutuivat kansanopistoissa kiitettävästi. Parhaiten toteutuivat sosialisaatiofunktio (x ̅ 9,42) ja kompensaatiofunktio (x ̅ 9,32). Avointen vastausten sisällönanalyysin mukaan tämä tarkoitti sitä, että nuoret löysivät jatko-opiskelupaikan tai -suunnitelman, heidän elämänhallintataitonsa kehittyivät, itsenäistyminen ja sosiaaliset suhteet vahvistuivat. Nuori löysi omat vahvuutensa ja kuntoutui.
Kansanopistoissa toivotaan suurempaa roolia nuorisotakuun toteutuksesta, mutta tutkimukseen osallistuneista 75 % oli sitä mieltä, että rahoituksen puute heikentää kansanopistojen mahdollisuuksia toteuttaa nuorisotakuuta. Opistoissa haluttaisiin järjestää erityisesti maahanmuuttajakoulutusta ja nuorille tarjottavaa ohjausta. Nuorisotakuun verkostoissa kansanopistot toimivat kuitenkin satunnaisesti ja vain 15 % vastanneista oli nimennyt nuorisotakuuseen yhdyshekilön.
Koulutusjärjestelmää haastaa hyvinvoinnin puute ja sitä on lähdetty ratkaiseman viemällä nuorisotyötä kouluun. Tämän tutkimuksen mukaan kansanopistoissa tehdään tuloksellista nuorisotyötä ja opiskelijat voivat hyvin. Tätä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden pedagogista osaamista olisi kansanopistokentän tuotava enemmän esille.
Tutkimus tarjoaa tietoa koulutuksen rahoittajille, opinto-ohjaajille, nuorisotyölle, lastensuojelulle ja muille nuorten kanssa toimiville kansanopistojen kokonaisvaltaisesta pedagogiikasta. Opinnäytetyön tilaajana on Suomen Kansanopistoyhdistys.
Kansanopistopedagogiikka on nuoren kokonaisvaltaista kasvun tukemista niin opiskelussa, asumisessa kuin elämän hallinnassakin. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten nuorisotyön neljä perusfunktiota näkyvät kansanopistopedagogiikassa ja millainen rooli kansanopistoilla on nuorisotakuun toteuttamisessa.
Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropol –pohjaisella kyselylinkillä suomenkielisiltä kansanopistoilta, joita on 69. Tilastollinen aineisto analysointiin Webropolin avulla ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Vastaajista 69 % oli rehtoreita. Vastausprosentti kyselyyn oli 67 %, joten tuloksia voidaan pitää melko hyvin kansanopistokenttää kuvaavina.
Tilastollisen aineiston pohjalta päätulos oli, että nuorisotyön perusfunktiot toteutuivat kansanopistoissa kiitettävästi. Parhaiten toteutuivat sosialisaatiofunktio (x ̅ 9,42) ja kompensaatiofunktio (x ̅ 9,32). Avointen vastausten sisällönanalyysin mukaan tämä tarkoitti sitä, että nuoret löysivät jatko-opiskelupaikan tai -suunnitelman, heidän elämänhallintataitonsa kehittyivät, itsenäistyminen ja sosiaaliset suhteet vahvistuivat. Nuori löysi omat vahvuutensa ja kuntoutui.
Kansanopistoissa toivotaan suurempaa roolia nuorisotakuun toteutuksesta, mutta tutkimukseen osallistuneista 75 % oli sitä mieltä, että rahoituksen puute heikentää kansanopistojen mahdollisuuksia toteuttaa nuorisotakuuta. Opistoissa haluttaisiin järjestää erityisesti maahanmuuttajakoulutusta ja nuorille tarjottavaa ohjausta. Nuorisotakuun verkostoissa kansanopistot toimivat kuitenkin satunnaisesti ja vain 15 % vastanneista oli nimennyt nuorisotakuuseen yhdyshekilön.
Koulutusjärjestelmää haastaa hyvinvoinnin puute ja sitä on lähdetty ratkaiseman viemällä nuorisotyötä kouluun. Tämän tutkimuksen mukaan kansanopistoissa tehdään tuloksellista nuorisotyötä ja opiskelijat voivat hyvin. Tätä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden pedagogista osaamista olisi kansanopistokentän tuotava enemmän esille.
Tutkimus tarjoaa tietoa koulutuksen rahoittajille, opinto-ohjaajille, nuorisotyölle, lastensuojelulle ja muille nuorten kanssa toimiville kansanopistojen kokonaisvaltaisesta pedagogiikasta. Opinnäytetyön tilaajana on Suomen Kansanopistoyhdistys.