Lyömätön asiakas : Väkivalta ja sen uhka diakoniatyössä
Rantakallio, Riikka (2014)
Rantakallio, Riikka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817376
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kokevatko diakoniatyöntekijät työssään väkivaltaa tai sen uhkaa ja minkälaista väkivalta tai sen uhka on ollut, jos sitä on koettu. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, onko seurakunnissa huomioitu diakoniatyön turvallisuusasioita ohjeistuksen tai koulutuksen avulla.
Tutkimus oli kvantitatiivinen, ja se toteutettiin sähköisenä tutkimuskyselynä toukokuussa 2014. Aineisto kerättiin e-lomake-editorin avulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Tampereen hiippakunnan paikallisseurakuntien diakoniatyöntekijät. Linkki tutkimuskyselyyn lähetettiin 150 diakoniatyöntekijälle. Aineisto analysoitiin Stata-tilasto-ohjelmalla. Kyselyn vastauksia vertailtiin keskenään ja niistä tehtiin myös ristiintaulukointeja.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että diakoniatyöntekijät kokevat työssään väkivaltaa ja sen uhkaa. Väkivalta ja/tai sen uhka on tutkimustulosten mukaan ollut enemmän henkistä kuin fyysistä. Tuloksista kävi ilmi, että läheskään kaikilla diakoniatyöntekijöillä ei ole turvallisuusohjeistusta työtään varten. Työturvallisuuteen liittyvään koulutukseen oli osallistunut vain vajaa puolet vastaajista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että seurakunnissa on vielä paljon parantamisen varaa diakoniatyön työturvallisuuteen liittyen. Työhön perehdyttäminen on myös puutteellista. Kehittämisehdotuksena onkin kiinnittää entistä enemmän huomiota diakoniatyöntekijöiden työturvallisuuteen käyttäen apuna esimerkiksi Diakoniatyöntekijöiden liiton työ-turvallisuus- ja työhuoneohjeita. Myös työhön perehdyttämiseen pitää panostaa enemmän voimavaroja.
Tutkimus oli kvantitatiivinen, ja se toteutettiin sähköisenä tutkimuskyselynä toukokuussa 2014. Aineisto kerättiin e-lomake-editorin avulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Tampereen hiippakunnan paikallisseurakuntien diakoniatyöntekijät. Linkki tutkimuskyselyyn lähetettiin 150 diakoniatyöntekijälle. Aineisto analysoitiin Stata-tilasto-ohjelmalla. Kyselyn vastauksia vertailtiin keskenään ja niistä tehtiin myös ristiintaulukointeja.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että diakoniatyöntekijät kokevat työssään väkivaltaa ja sen uhkaa. Väkivalta ja/tai sen uhka on tutkimustulosten mukaan ollut enemmän henkistä kuin fyysistä. Tuloksista kävi ilmi, että läheskään kaikilla diakoniatyöntekijöillä ei ole turvallisuusohjeistusta työtään varten. Työturvallisuuteen liittyvään koulutukseen oli osallistunut vain vajaa puolet vastaajista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että seurakunnissa on vielä paljon parantamisen varaa diakoniatyön työturvallisuuteen liittyen. Työhön perehdyttäminen on myös puutteellista. Kehittämisehdotuksena onkin kiinnittää entistä enemmän huomiota diakoniatyöntekijöiden työturvallisuuteen käyttäen apuna esimerkiksi Diakoniatyöntekijöiden liiton työ-turvallisuus- ja työhuoneohjeita. Myös työhön perehdyttämiseen pitää panostaa enemmän voimavaroja.