Gastrointestinal parasites of the Saimaa ringed seal (Pusa hispida saimensis)
Hongisto, Hanna (2014)
Hongisto, Hanna
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817375
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) suolistoloisten levinneisyyttä suoliston eri osissa. Tutkimuksessa käytetty materiaali oli kerätty Saimaan vesistöstä kuolleina löydetyistä norppayksilöistä vuosina 2004¬–2012. Yksilöiden ikä vaihteli välillä 0–5 vuotta. Kuusi yhdeksästä yksilöstä olivat alle vuoden ikäisiä poikasia.
Suolten avaukset tehtiin Itä-Suomen yliopiston tiloissa Joensuussa vuoden 2014 toukokuussa. Suolet leikattiin erilleen mahasta, ja maha punnittiin. Suolen eri osat leikattiin toisistaan erilleen. Paksusuoli ja ohutsuoli mitattiin, minkä jälkeen paksusuoli leikattiin kahteen ja ohutsuoli kymmeneen yhtä suureen osaan. Tämän jälkeen suolet avattiin suolisaksilla ja sisäosat käytiin silmämääräisesti läpi. Loiset kerättiin suolen seinämästä pinseteillä ja säilöttiin 99,5-prosenttista etanolia sisältäviin Sarstedt-putkiin sen mukaan, mistä yksilöstä ja suolen osasta näyte oli kerätty. Otoliitit sekä muut kalan osat asetettiin merkatulle petrimaljalle kuivumaan. Kaiken kaikkiaan yhdeksän norppayksilön suolet avattiin, joista loisia kerättiin yhteensä 1 429 kappaletta.
Tämän työn otoskoko jäi pieneksi, mutta tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia monin tavoin. Yhdeksästä avatusta suolesta yhteensä kuudesta löytyi loisia. Kolmesta nuorimmasta poikasesta ei löytynyt loisia. Löydetyt loiset olivat yksinomaan Corynosoma magdaleni -väkäkärsämatoja. Madot ovat selvästi erikoistuneet elämään ohutsuolen keskivaiheilla, avauksissa ei yhdestäkään näytteestä löytynyt loisia paksu- ja umpisuolesta eikä ohutsuolen alkupäästä.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji. Tätä näkemystä vasten on jokainen norpalle tehty tutkimus tärkeä luonnonsuojelun näkökulmasta. Norpan loisten kartoitus auttaa selvittämään tämän nisäkäsalalajin terveydellistä tilaa, jonka pohjalta voidaan laatia suunnitelmia lajin suojelun edistämiseksi.
Suolten avaukset tehtiin Itä-Suomen yliopiston tiloissa Joensuussa vuoden 2014 toukokuussa. Suolet leikattiin erilleen mahasta, ja maha punnittiin. Suolen eri osat leikattiin toisistaan erilleen. Paksusuoli ja ohutsuoli mitattiin, minkä jälkeen paksusuoli leikattiin kahteen ja ohutsuoli kymmeneen yhtä suureen osaan. Tämän jälkeen suolet avattiin suolisaksilla ja sisäosat käytiin silmämääräisesti läpi. Loiset kerättiin suolen seinämästä pinseteillä ja säilöttiin 99,5-prosenttista etanolia sisältäviin Sarstedt-putkiin sen mukaan, mistä yksilöstä ja suolen osasta näyte oli kerätty. Otoliitit sekä muut kalan osat asetettiin merkatulle petrimaljalle kuivumaan. Kaiken kaikkiaan yhdeksän norppayksilön suolet avattiin, joista loisia kerättiin yhteensä 1 429 kappaletta.
Tämän työn otoskoko jäi pieneksi, mutta tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia monin tavoin. Yhdeksästä avatusta suolesta yhteensä kuudesta löytyi loisia. Kolmesta nuorimmasta poikasesta ei löytynyt loisia. Löydetyt loiset olivat yksinomaan Corynosoma magdaleni -väkäkärsämatoja. Madot ovat selvästi erikoistuneet elämään ohutsuolen keskivaiheilla, avauksissa ei yhdestäkään näytteestä löytynyt loisia paksu- ja umpisuolesta eikä ohutsuolen alkupäästä.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji. Tätä näkemystä vasten on jokainen norpalle tehty tutkimus tärkeä luonnonsuojelun näkökulmasta. Norpan loisten kartoitus auttaa selvittämään tämän nisäkäsalalajin terveydellistä tilaa, jonka pohjalta voidaan laatia suunnitelmia lajin suojelun edistämiseksi.