"Musta tuntuu ettei sulla oo kaikki hyvin" : Kokemuksia varhaisen puuttumisen toimintamallista toisen asteen koulutuksessa
Tero, Mari (2014)
Tero, Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717240
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli varhaisen toimintamallin käytettävyyden selvittäminen opiskelijan hyvinvoinnin edistäjänä. Tarkoituksena oli lisäksi myös tukea opiskelijan hyvinvointia varhaisen puuttumisen toimintamallia hyväksi käyttäen sekä tunnistaa opiskelijan tuen tarve. Tavoitteena oli saada käytännön kokemuksia uuden varhaisen puuttumisen mallin käytöstä. Saatujen kokemusten perusteella toimintamallia voidaan edelleen kehittää ja laajentaa muihin toimipisteisiin.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Opiskelijoiden essee-kirjoitelmista saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Opiskelijat kokivat varhaisen puuttumisen olevan opettajan aitoa välittämistä ja kiinnostusta heidän opiskeluaan kohtaan. Varhainen puuttuminen koettiin myös opiskelijan motivointina opiskelujen jatkamiselle. Varhaisen puuttumisen myötä opiskelijoiden luvattomat poissaolot laskivat, samoin heidän kynnyksensä avun pyyntöön madaltui. Vanhempien reagointi opiskelijoiden Wilma-järjestelmän merkintöihin nopeutui huomattavasti varhaisen puuttumisen jälkeen.
Tulosten perusteella toisen asteen oppilaitoksissa tulisi panostaa varhaiseen puuttumiseen toimintamalliin, joka korostaa opiskelijan osallisuutta. Selkeä varhaisen puuttumisen toi-mintamalli selventää opettajille ja muulle henkilökunnalle, miten varhaisen puuttumisen tilanteessa tulee toimia.
Varhaisen puuttumisen toimintamallia tulee tulevaisuudessa kehittää yhä enemmän opiskelijalähtöiseksi. Mallissa tulisi korostua opiskelijan oma sitoutuminen omaan opiskeluun. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin varhaisen puuttumisen toimintamallia edelleen, niin että opiskelijan osallisuus korostuu. Malli vaatii edelleen kehittämistä. Toimintamallin aktiivisen käytön jälkeen voisi jatkotutkimuksen toteuttaa varhaisen toimintamallin tuomia hyötyjä opiskelijan opintojen etenemisen suhteen enemmän kartoittaen. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, miten nykyistä varhaisen puuttumisen toimintamallia käytetään opettajien keskuudessa ja ellei sitä käytetä, miksi näin on. Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa esimerkiksi eri alojen opiskelijoiden keskuudessa.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Opiskelijoiden essee-kirjoitelmista saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Opiskelijat kokivat varhaisen puuttumisen olevan opettajan aitoa välittämistä ja kiinnostusta heidän opiskeluaan kohtaan. Varhainen puuttuminen koettiin myös opiskelijan motivointina opiskelujen jatkamiselle. Varhaisen puuttumisen myötä opiskelijoiden luvattomat poissaolot laskivat, samoin heidän kynnyksensä avun pyyntöön madaltui. Vanhempien reagointi opiskelijoiden Wilma-järjestelmän merkintöihin nopeutui huomattavasti varhaisen puuttumisen jälkeen.
Tulosten perusteella toisen asteen oppilaitoksissa tulisi panostaa varhaiseen puuttumiseen toimintamalliin, joka korostaa opiskelijan osallisuutta. Selkeä varhaisen puuttumisen toi-mintamalli selventää opettajille ja muulle henkilökunnalle, miten varhaisen puuttumisen tilanteessa tulee toimia.
Varhaisen puuttumisen toimintamallia tulee tulevaisuudessa kehittää yhä enemmän opiskelijalähtöiseksi. Mallissa tulisi korostua opiskelijan oma sitoutuminen omaan opiskeluun. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin varhaisen puuttumisen toimintamallia edelleen, niin että opiskelijan osallisuus korostuu. Malli vaatii edelleen kehittämistä. Toimintamallin aktiivisen käytön jälkeen voisi jatkotutkimuksen toteuttaa varhaisen toimintamallin tuomia hyötyjä opiskelijan opintojen etenemisen suhteen enemmän kartoittaen. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, miten nykyistä varhaisen puuttumisen toimintamallia käytetään opettajien keskuudessa ja ellei sitä käytetä, miksi näin on. Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa esimerkiksi eri alojen opiskelijoiden keskuudessa.