Perfuusiohoitajien ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus sydänleikkaussalissa
Survonen, Marika; Varsala, Maiju (2014)
Survonen, Marika
Varsala, Maiju
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717175
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Sydänsairaalan leikkausosaston perfuusiohoitajien ergonomiaa ja työn fyysistä kuormittavuutta. Opinnäytetyössä havainnoitiin perfuusiohoitajina toimivien anestesiasairaanhoitajien työasentoja perfuusiokonetta kootessa, käyttäessä sekä purkaessa.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sekä systemaattista havainnointia että strukturoitua kyselylomaketta. Havainnoinnin kohdejoukkona toimivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Sydänsairaalan perfuusiohoitajat. Havainnot kerättiin havainnointilomakkeelle helmi-toukokuussa 2014. Havainnointikertoja kertyi 18 (N=18). Havainnoitaville perfuusiohoitajille jaettiin henkilökohtaisesti kyselylomake, jonka avulla haluttiin selvittää perfuusiohoitajien omia näkemyksiä työn fyysisestä kuormittavuudesta. Kyselylomakkeen aineisto kerättiin toukokuussa 2014. Kyselylomakkeelle vastanneita perfuusiohoitajia oli 11 (N=11).
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että perfuusiohoitajat kokivat työnkuvansa hieman fyysisesti kuormittavaksi. Perfuusiohoitajat toivat esiin näkemyksissään, että päivän aikana työpisteellä työskentelyyn liittyy monia epäergonomisia työasentoja. Vastaajat toivat ilmi, että parannettavaa olisi muun muassa perfuusiokoneen monitorien sijainneissa, istuimissa sekä työasennoissa, jotka aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten rasittumista. Havainnointitilanteissa huomattiin, että perfuusiohoitajien työnkuvaan liittyy runsaasti kurottelua, kyykistymistä, käsien voimankäyttöä sekä kaularangan liikettä.
Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä perfuusiohoitajien tietämystä siitä, kuinka he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa ergonomiaansa ja siten vähentää työn fyysistä kuormittavuutta. Työnantajat voivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Lisäksi alan opiskelijat voivat hyödyntää tietoa oman fyysisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Tavoitteena on lisätä myös opinnäytetyön tekijöiden omaa tietämystä ergonomiasta ja fyysisestä kuormittavuudesta oman ammattitaidon kehittämiseksi.
Jatkossa kyseistä aihetta voisi tutkia laajemmalla kvantitatiivisella kyselylomakkeella, jolla voitaisiin selvittää tarkemmin yksittäisiä kuormitustekijöitä. Ergonomiaa ja fyysistä kuormittavuutta tulisi myös selvittää kvalitatiivisella haastattelulla, jolla saataisiin syvällistä tietoa yksilön henkilökohtaisista näkemyksistä.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sekä systemaattista havainnointia että strukturoitua kyselylomaketta. Havainnoinnin kohdejoukkona toimivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Sydänsairaalan perfuusiohoitajat. Havainnot kerättiin havainnointilomakkeelle helmi-toukokuussa 2014. Havainnointikertoja kertyi 18 (N=18). Havainnoitaville perfuusiohoitajille jaettiin henkilökohtaisesti kyselylomake, jonka avulla haluttiin selvittää perfuusiohoitajien omia näkemyksiä työn fyysisestä kuormittavuudesta. Kyselylomakkeen aineisto kerättiin toukokuussa 2014. Kyselylomakkeelle vastanneita perfuusiohoitajia oli 11 (N=11).
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että perfuusiohoitajat kokivat työnkuvansa hieman fyysisesti kuormittavaksi. Perfuusiohoitajat toivat esiin näkemyksissään, että päivän aikana työpisteellä työskentelyyn liittyy monia epäergonomisia työasentoja. Vastaajat toivat ilmi, että parannettavaa olisi muun muassa perfuusiokoneen monitorien sijainneissa, istuimissa sekä työasennoissa, jotka aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten rasittumista. Havainnointitilanteissa huomattiin, että perfuusiohoitajien työnkuvaan liittyy runsaasti kurottelua, kyykistymistä, käsien voimankäyttöä sekä kaularangan liikettä.
Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä perfuusiohoitajien tietämystä siitä, kuinka he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa ergonomiaansa ja siten vähentää työn fyysistä kuormittavuutta. Työnantajat voivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Lisäksi alan opiskelijat voivat hyödyntää tietoa oman fyysisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Tavoitteena on lisätä myös opinnäytetyön tekijöiden omaa tietämystä ergonomiasta ja fyysisestä kuormittavuudesta oman ammattitaidon kehittämiseksi.
Jatkossa kyseistä aihetta voisi tutkia laajemmalla kvantitatiivisella kyselylomakkeella, jolla voitaisiin selvittää tarkemmin yksittäisiä kuormitustekijöitä. Ergonomiaa ja fyysistä kuormittavuutta tulisi myös selvittää kvalitatiivisella haastattelulla, jolla saataisiin syvällistä tietoa yksilön henkilökohtaisista näkemyksistä.