Tärinämittarin asennustavan ja -paikan merkitys tärinämittaustuloksiin
Järvinen, Timo (2014)
Järvinen, Timo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717139
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tarkastella tärinämittarien sijoittelun ja asennustavan merkitystä mittaustuloksiin. Tarkastelun kohteena olivat heilahdusnopeuden pystykomponentin arvot eri asennustilanteissa. Mittauskalustona toimi Sigicom INFRA Monitoring System-tuotteet ja työmaana Helsingin Meilahden Uusi Lastensairaala.
Työ toteutettiin yhteistyössä Oy Finnrock Ab:n kanssa, joka toimitti tarvittavan mittauslaitteiston. Menetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta, haastatteluja ja tärinämittauksia. Kirjallisuusosiossa perehdyttiin louhintatärinän teoriaan ja vaikutuksiin rakenteille. Rakennusinsinööriliiton julkaisun mukaisesti rakenteille määritettiin ohjearvot, joihin tuloksia verrattiin anturien välisen vertailun ohella.
Mittausosuudessa tärinän suuruutta tarkkailtiin 7-51 metrin etäisyyksillä louhintatyömaan räjäytyksistä. Etäisyysvaikutuksen minimoimiseksi anturit asennettiin minimaalisille etäisyyksille toisistaan. Antureita asennettiin kuitenkin myös rakennetyypiltään erilaisiin kohtiin rakenteita. Työssä kiinnitettiin erityistä huomiota erilaisten asennustapojen ja asennuspaikkojen aiheuttamiin muutoksiin mittaustuloksissa.
Tuloksista koostettiin koulutusmateriaalia tutkimuksen toimeksiantajalle. Materiaalissa kuvataan yleisimmät virheasennustyypit ja tutkimuksessa niistä aiheutuneet mittausvirhemarginaalit asennustyypeittäin. Kooste esitetään yrityksen koulutustilaisuudessa ja se toimii samalla täydentävänä viiteaineistona koulutusaineistossa.
Tutkimuksen perusteella tärinämittareista saadut tulokset ovat erittäin riippuvaisia antu-rien asennustarkkuudesta ja sijoittelusta. Prosentuaaliset erot tuloksissa olivat eri tavoin asennetuilla mittareilla suuret, ja ne vaativat lisätutkimuksia. Kerätyn aineiston avulla tutkimustyötä voidaan jatkaa tämän opinnäytetyön pohjalta pidemmälle ja analysoida muitakin mitattuja suureita. Lisäksi olosuhdevaikutusten mittaamiseksi tutkimusta tulisi jatkaa toisessa työkohteessa.
Työ toteutettiin yhteistyössä Oy Finnrock Ab:n kanssa, joka toimitti tarvittavan mittauslaitteiston. Menetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta, haastatteluja ja tärinämittauksia. Kirjallisuusosiossa perehdyttiin louhintatärinän teoriaan ja vaikutuksiin rakenteille. Rakennusinsinööriliiton julkaisun mukaisesti rakenteille määritettiin ohjearvot, joihin tuloksia verrattiin anturien välisen vertailun ohella.
Mittausosuudessa tärinän suuruutta tarkkailtiin 7-51 metrin etäisyyksillä louhintatyömaan räjäytyksistä. Etäisyysvaikutuksen minimoimiseksi anturit asennettiin minimaalisille etäisyyksille toisistaan. Antureita asennettiin kuitenkin myös rakennetyypiltään erilaisiin kohtiin rakenteita. Työssä kiinnitettiin erityistä huomiota erilaisten asennustapojen ja asennuspaikkojen aiheuttamiin muutoksiin mittaustuloksissa.
Tuloksista koostettiin koulutusmateriaalia tutkimuksen toimeksiantajalle. Materiaalissa kuvataan yleisimmät virheasennustyypit ja tutkimuksessa niistä aiheutuneet mittausvirhemarginaalit asennustyypeittäin. Kooste esitetään yrityksen koulutustilaisuudessa ja se toimii samalla täydentävänä viiteaineistona koulutusaineistossa.
Tutkimuksen perusteella tärinämittareista saadut tulokset ovat erittäin riippuvaisia antu-rien asennustarkkuudesta ja sijoittelusta. Prosentuaaliset erot tuloksissa olivat eri tavoin asennetuilla mittareilla suuret, ja ne vaativat lisätutkimuksia. Kerätyn aineiston avulla tutkimustyötä voidaan jatkaa tämän opinnäytetyön pohjalta pidemmälle ja analysoida muitakin mitattuja suureita. Lisäksi olosuhdevaikutusten mittaamiseksi tutkimusta tulisi jatkaa toisessa työkohteessa.