Glukoosipitoisuuden säilyvyys kolmen eri valmistajan näytteenottoputkessa
Halonen, Heidi (2014)
Halonen, Heidi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616986
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616986
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia glukoosin säilyvyyttä kolmen eri valmistajan, eri antikoagulantteja sisältävissä näytteenottoputkissa näytteiden seisoessa kokoverenä eri aikoja ennen sentrifugointia. Näytteenottoputkia oli seuraavilta valmistajilta: Terumo VenoSafe, BD Vacutainer ja Vacutest Kima. Sentrifugoinnit suoritettiin heti näytteenoton jälkeen sekä 1, 6 ja 24 tunnin kuluttua näytteenotosta. Lisäksi Vacutest Kima -putkilla myös 48 tunnin kuluttua näytteenotosta. Analysoinnit suoritettiin Cobas 6000 c501 -analysaattorilla.
Opinnäytetyön idea saatiin ISLABin Kuopion aluelaboratorion sairaalakemistiltä Ulla Dunderilta. Työn tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi valittaessa ISLABin käyttöön parhaiten soveltuvaa näytteenottoputkea glukoosin määritykseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään glukoosiaineenvaihduntaa, diabetesta ja näytteenottoa glukoosimääritystä varten eri antikoagulanttia sisältäviin putkiin, Cobas 6000 c501 -analysaattorin glukoosimääritykseen käytettyä heksokinaasimenetelmää sekä aikaisempia tutkimuksia glukoosin säilyvyydestä ja tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmä oli luonteeltaan kvantitatiivinen, kokeellinen ja vertaileva tutkimus.
Glukoosinäytteitä tutkimusta varten otettiin Mikkelin keskussairaalan tiloissa toimivan ISLABin Mikkelin aluelaboratorion henkilökunnasta 16 näytesarjaa. Saatuja tuloksia analysoitiin niitä kuvailevien graafisten kuvaajien sekä muutosprosenttien avulla.
Tässä tutkimuksessa glukoosipitoisuuden muutos lähtöarvoon nähden oli kaikkien kolmen valmistajan näyteputkessa suhteellisen vähäistä. Terumo Venosafe -näytteenottoputkessa glukoosipitoisuus säilyi 24 tunnin ajan parhaiten. Toiseksi parhaiten toimi BD Vacutainer- ja kolmanneksi Vacutest Kima -putki. Jatkotutkimusehdotuksena esitän, että tutkimus suoritettaisiin isommalla otoskoolla, pidemmällä tutkimusajalla sekä sisällyttämällä tutkimukseen enemmän patologisen matalia ja korkeita tuloksia.
Opinnäytetyön idea saatiin ISLABin Kuopion aluelaboratorion sairaalakemistiltä Ulla Dunderilta. Työn tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi valittaessa ISLABin käyttöön parhaiten soveltuvaa näytteenottoputkea glukoosin määritykseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään glukoosiaineenvaihduntaa, diabetesta ja näytteenottoa glukoosimääritystä varten eri antikoagulanttia sisältäviin putkiin, Cobas 6000 c501 -analysaattorin glukoosimääritykseen käytettyä heksokinaasimenetelmää sekä aikaisempia tutkimuksia glukoosin säilyvyydestä ja tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmä oli luonteeltaan kvantitatiivinen, kokeellinen ja vertaileva tutkimus.
Glukoosinäytteitä tutkimusta varten otettiin Mikkelin keskussairaalan tiloissa toimivan ISLABin Mikkelin aluelaboratorion henkilökunnasta 16 näytesarjaa. Saatuja tuloksia analysoitiin niitä kuvailevien graafisten kuvaajien sekä muutosprosenttien avulla.
Tässä tutkimuksessa glukoosipitoisuuden muutos lähtöarvoon nähden oli kaikkien kolmen valmistajan näyteputkessa suhteellisen vähäistä. Terumo Venosafe -näytteenottoputkessa glukoosipitoisuus säilyi 24 tunnin ajan parhaiten. Toiseksi parhaiten toimi BD Vacutainer- ja kolmanneksi Vacutest Kima -putki. Jatkotutkimusehdotuksena esitän, että tutkimus suoritettaisiin isommalla otoskoolla, pidemmällä tutkimusajalla sekä sisällyttämällä tutkimukseen enemmän patologisen matalia ja korkeita tuloksia.