Burnout ja kuinka selvitä siitä
Rata, Pilvi (2014)
Rata, Pilvi
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616809
Tiivistelmä
Tämän loppuvuodesta 2014 tehdyn opinnäytteen tavoitteena on selvittää burnoutia eli lop-puun palamista ja sen syntyä, ja empiirisessä osassa produktina tehdyssä oppaassa anne-taan ohjeita loppuun palaneille tunnollisille naisille, kuinka selviytyä burnoutista sairastumatta siihen uudestaan. Tällä työllä ei ole toimeksiantajaa, vaan se on tehty opiskelijan oman mie-lenkiinnon sekä kokemuksen innoittamana, kirjallisten lähteiden sekä omien kokemusten pohjalta.
Burnout on vakava tila, jota edeltää pitkään jatkunut prosessi, ja jonka loppuvaiheessa ihmi-nen luhistuu fyysisesti, tunnetasolla ja henkisesti. Burnout on masennusta muistuttava tila, jossa voimavarat työhön ja kaikkeen muuhunkin ovat hiipuneet, ja josta toipuminen on hidas-ta ja vaikeaa. Osa pitää burnoutia sairautena, osa terveenä reaktiona epäterveelliseen tilan-teeseen, jolloin loppuun palanut ihminen on tullut pisteeseen, jossa ruumis ja sielu protestoi-vat ja vaativat ihmistä kuuntelemaan sisintään, omia tunteitaan ja tarpeitaan.
Vaikka loppuun palaminen liittyykin useimmiten työhön, ei voida sanoa, että loppuun palami-nen johtuisi aina työstä. Sen voivat aiheuttaa nämä kolme tekijää: työ, persoonallisuus tai yksityiselämä. Riskiin vaikuttavat usein myös sukupuoliroolit näissä tekijöissä. Työelämä voi olla raskasta ja työpaikalla esiintyä paljon kuormittavia tekijöitä, mutta olennaista loppuun palamisen kannalta on myös työelämän haasteisiin ja vaikeuksiin suhtautuminen, oma per-soonallisuus; ylivastuullisuus, omaan työhön vaikuttamisen puute jämäkkyyden uupuessa, sekä täydellisyyden tavoittelu. Vapaa-aika voi kuormittaa tai tasapainottaa rankkaa työtilan-netta. Suorittamiseen orientoituneet, ylivastuulliset ihmiset ovat sitä myös vapaa-ajallaan, eivätkä saa siitä vastapainoa työn haasteille. Ylivastuullisuus ja suorittaminen kumpuavat ihmisen persoonasta ja huonosta itsetunnosta. Huonoitsetuntoinen yrittää suorittamalla saa-da hyväksyntää, koska kokee itsensä arvottomaksi ja riittämättömäksi. Tällainen liian tunnol-linen ihminen tai liian kiltiksi kasvanut ei ole yhteydessä omiin tunteisiinsa, tarpeisiinsa ja ha-luihinsa, vaan elää muita miellyttäen hylätyksi tulemisen pelossa. Eläessään muita varten hän päätyy palamaan loppuun lyötyään laimin omaa hyvinvointiaan.
Loppuun palaminen on kuitenkin myös mahdollisuus liian tunnolliselle ihmiselle muutokseen ja uuteen elämään, väärin suorituksille rakentuneen identiteetin sorruttua burnout-romahduksen kautta. Tähän tarvitaan kuitenkin tarkempaa oman persoonansa ja tunteidensa tarkastelua, ja oman osuutensa ongelmassa huomaamista, ja tätä kautta halua muuttua.
Burnout on vakava tila, jota edeltää pitkään jatkunut prosessi, ja jonka loppuvaiheessa ihmi-nen luhistuu fyysisesti, tunnetasolla ja henkisesti. Burnout on masennusta muistuttava tila, jossa voimavarat työhön ja kaikkeen muuhunkin ovat hiipuneet, ja josta toipuminen on hidas-ta ja vaikeaa. Osa pitää burnoutia sairautena, osa terveenä reaktiona epäterveelliseen tilan-teeseen, jolloin loppuun palanut ihminen on tullut pisteeseen, jossa ruumis ja sielu protestoi-vat ja vaativat ihmistä kuuntelemaan sisintään, omia tunteitaan ja tarpeitaan.
Vaikka loppuun palaminen liittyykin useimmiten työhön, ei voida sanoa, että loppuun palami-nen johtuisi aina työstä. Sen voivat aiheuttaa nämä kolme tekijää: työ, persoonallisuus tai yksityiselämä. Riskiin vaikuttavat usein myös sukupuoliroolit näissä tekijöissä. Työelämä voi olla raskasta ja työpaikalla esiintyä paljon kuormittavia tekijöitä, mutta olennaista loppuun palamisen kannalta on myös työelämän haasteisiin ja vaikeuksiin suhtautuminen, oma per-soonallisuus; ylivastuullisuus, omaan työhön vaikuttamisen puute jämäkkyyden uupuessa, sekä täydellisyyden tavoittelu. Vapaa-aika voi kuormittaa tai tasapainottaa rankkaa työtilan-netta. Suorittamiseen orientoituneet, ylivastuulliset ihmiset ovat sitä myös vapaa-ajallaan, eivätkä saa siitä vastapainoa työn haasteille. Ylivastuullisuus ja suorittaminen kumpuavat ihmisen persoonasta ja huonosta itsetunnosta. Huonoitsetuntoinen yrittää suorittamalla saa-da hyväksyntää, koska kokee itsensä arvottomaksi ja riittämättömäksi. Tällainen liian tunnol-linen ihminen tai liian kiltiksi kasvanut ei ole yhteydessä omiin tunteisiinsa, tarpeisiinsa ja ha-luihinsa, vaan elää muita miellyttäen hylätyksi tulemisen pelossa. Eläessään muita varten hän päätyy palamaan loppuun lyötyään laimin omaa hyvinvointiaan.
Loppuun palaminen on kuitenkin myös mahdollisuus liian tunnolliselle ihmiselle muutokseen ja uuteen elämään, väärin suorituksille rakentuneen identiteetin sorruttua burnout-romahduksen kautta. Tähän tarvitaan kuitenkin tarkempaa oman persoonansa ja tunteidensa tarkastelua, ja oman osuutensa ongelmassa huomaamista, ja tätä kautta halua muuttua.