Ensimmäisen vuoden hoitotyön opiskelijoiden ammatillinen kasvu
Puustelli, Tiina (2014)
Puustelli, Tiina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516633
Tiivistelmä
Tämän opinnäyteyön tarkoituksena oli selvittää, miten ensimmäisen vuoden hoitotyön opiskelijat kehittyivät ammatillisesti Iloa ja eloa arkeen – projektin aikana. Opinnäytetyössä tarkasteltiin opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä asenteiden muuttumista ikääntymistä kohtaan. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön koulutusohjelman kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa käytettiin sekundääriaineistoa. Tutkimusaineisto muodostui opiskelijoiden kirjoittamista oppimispäiväkirjoista (N=54). Analysoitavaksi aineistoksi valittiin 16 opiskelijan oppimispäiväkirjat, jotta aineiston koko ei tullut liian suureksi. Päiväkirjat analysoitiin aineistolähtöistä analyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden kehittyminen näkyi parin kanssa toimimisen, yhteisohjelmien järjestämisen sekä hoitajien ja vanhusten kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Monet kokivat yhteistoiminnallisuuden ansiosta onnistumisen iloa sekä varmuuden lisääntymistä. Opiskelijoiden vuorovaikutustaidot kehittyivät siten, että he oppivat keskustelemaan vanhusten kanssa luontevammin. He oppivat, minkälaisista asioista vanhusten kanssa voi keskustella. Opiskelijat oppivat kohtaamaan ja tulkitsemaan myös hankalia vuorovaikutustilanteita. Monet oppivat, miten tärkeää on kannustaa ja rohkaista vanhusta. Opiskelijoiden asenteiden muuttuminen ikääntymistä kohtaan ilmeni kunnioituksen lisääntymisenä ja uudenlaisena suhtautumisena vanhuksiin. Monet opiskelijat ymmärsivät projektin kautta paremmin, että kaikki vanhukset ovat erilaisia persoonia ja, että sairaudet voivat muuttaa vanhusta monella tavalla. Monella muuttui myös asenne dementiaa sairastavia kohtaan.
Hoitotyön opiskelijoiden ammatillisesta kasvusta voisi tehdä jatkotutkimuksen esimerkiksi siten, että analysoitaisiin päiväkirjoja, joita opiskelijat kirjoittaisivat vanhainkotiharjoittelun aikana. Olisi hyvä, että opiskelijat saisivat kirjoittaa päiväkirjoja anonyymisti eikä niitä käytäisi läpi koulussa. Tämä mahdollistaisi päiväkirjamerkintöjen tekemisen rehellisesti, koska kukaan ei saisi tietää, mitä kukin on kirjoittanut. Jos myöhemminkin järjestetään samankaltaisia projekteja kuten Iloa ja eloa arkeen – projekti, opiskelijoiden ammatillista kasvua voisi tutkia niiden kautta myös muista näkökulmista käyttäen aineistona päiväkirjoja. Näkökulmina voisivat olla esimerkiksi ammattieettisen sekä kestävää kehitystä edistävän toiminnan kehittyminen.
Tutkimus toteutettiin käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa käytettiin sekundääriaineistoa. Tutkimusaineisto muodostui opiskelijoiden kirjoittamista oppimispäiväkirjoista (N=54). Analysoitavaksi aineistoksi valittiin 16 opiskelijan oppimispäiväkirjat, jotta aineiston koko ei tullut liian suureksi. Päiväkirjat analysoitiin aineistolähtöistä analyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden kehittyminen näkyi parin kanssa toimimisen, yhteisohjelmien järjestämisen sekä hoitajien ja vanhusten kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Monet kokivat yhteistoiminnallisuuden ansiosta onnistumisen iloa sekä varmuuden lisääntymistä. Opiskelijoiden vuorovaikutustaidot kehittyivät siten, että he oppivat keskustelemaan vanhusten kanssa luontevammin. He oppivat, minkälaisista asioista vanhusten kanssa voi keskustella. Opiskelijat oppivat kohtaamaan ja tulkitsemaan myös hankalia vuorovaikutustilanteita. Monet oppivat, miten tärkeää on kannustaa ja rohkaista vanhusta. Opiskelijoiden asenteiden muuttuminen ikääntymistä kohtaan ilmeni kunnioituksen lisääntymisenä ja uudenlaisena suhtautumisena vanhuksiin. Monet opiskelijat ymmärsivät projektin kautta paremmin, että kaikki vanhukset ovat erilaisia persoonia ja, että sairaudet voivat muuttaa vanhusta monella tavalla. Monella muuttui myös asenne dementiaa sairastavia kohtaan.
Hoitotyön opiskelijoiden ammatillisesta kasvusta voisi tehdä jatkotutkimuksen esimerkiksi siten, että analysoitaisiin päiväkirjoja, joita opiskelijat kirjoittaisivat vanhainkotiharjoittelun aikana. Olisi hyvä, että opiskelijat saisivat kirjoittaa päiväkirjoja anonyymisti eikä niitä käytäisi läpi koulussa. Tämä mahdollistaisi päiväkirjamerkintöjen tekemisen rehellisesti, koska kukaan ei saisi tietää, mitä kukin on kirjoittanut. Jos myöhemminkin järjestetään samankaltaisia projekteja kuten Iloa ja eloa arkeen – projekti, opiskelijoiden ammatillista kasvua voisi tutkia niiden kautta myös muista näkökulmista käyttäen aineistona päiväkirjoja. Näkökulmina voisivat olla esimerkiksi ammattieettisen sekä kestävää kehitystä edistävän toiminnan kehittyminen.