"Kun saa tavata, elää ja viittoa, se on mukavaa" : viittomakielisten ikääntyneiden kokemuksia päivätoiminnasta
Kursi, Maria (2014)
Kursi, Maria
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416442
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kerätä palautetta pääkaupunkiseudun viittomakielisten ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkailta peilaten työelämän yhteistyökumppanin Kuurojen Palvelusäätiön arvoja ja sen tarjoaman palvelumuodon päivätoiminnan tavoitteita. Palautteiden keräämistä varten on sovellettu Suomen oloihin muokatun Stakesin Laatupelin sääntöjä ja kysymyksiä tätä asiakasryhmää ajatellen, lisäksi arvioitiin myös pelin toimivuutta käytännön toteutuksessa. Opinnäytetyöni myös syventää ymmärrystä viittomakielisten ikääntyneiden erityistarpeista. Tulosteni pohjalta voidaan kehittää viittomakielisten ikääntyneiden päivätoimintaa vastaamaan nykyisiä tarpeita.
Teoreettinen viitekehys koostuu viittomakielisistä, ikääntyneiden päivätoiminnasta, koko-naisvaltaisen toimintakyvyn ylläpidosta ja palvelujen laadun arvioinnista asiakkaan näkökulmasta. Opinnäytetyön aineisto muodostuu kolmesta ryhmähaastatteluista, jotka toteutettiin opinnäytetyön tekijän itsensä soveltaman Laatupelin avulla. Analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Opinnäytetyön tulokset voi luokitella kolmeen luokkaan, jotka ovat päivätoiminnan puitteet, kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpito ja tiedonsaanti viittomakielellä. Tulosten luokkia yhdistää vahvasti yhteinen aihe eli viittomakielisyys.
Johtopäätösten mukaan viittomakielisten ikääntyneiden päivätoiminnan tärkeimmäksi sisällöksi on noussut ryhmän vertaistuki ja tiedonsaanti omalla kielellään. Päivätoiminnalla on myös iso rooli asiakkaiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämisessä kaikkien ulottavuuksien osalta. Päivätoiminta tukee viittomakielisten ikääntyneiden kotona asumista ja vähentää jo palvelutaloissa asuvien ulkopuolisuuden tunnetta. Päivätoiminnassa heillä on mahdollisuus tyydyttää sosiaalista tarvettaan, virkistyä ja harjoittaa liikuntaa ryhmässä. Useimmat tutkittavista eivät kokeneet tarvetta vaikuttaa päivätoiminnan sisältöön, koska olivat yleisellä tasolla tyytyväisiä ja tottuneet valmiiseen ohjelmaan.
Teoreettinen viitekehys koostuu viittomakielisistä, ikääntyneiden päivätoiminnasta, koko-naisvaltaisen toimintakyvyn ylläpidosta ja palvelujen laadun arvioinnista asiakkaan näkökulmasta. Opinnäytetyön aineisto muodostuu kolmesta ryhmähaastatteluista, jotka toteutettiin opinnäytetyön tekijän itsensä soveltaman Laatupelin avulla. Analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Opinnäytetyön tulokset voi luokitella kolmeen luokkaan, jotka ovat päivätoiminnan puitteet, kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpito ja tiedonsaanti viittomakielellä. Tulosten luokkia yhdistää vahvasti yhteinen aihe eli viittomakielisyys.
Johtopäätösten mukaan viittomakielisten ikääntyneiden päivätoiminnan tärkeimmäksi sisällöksi on noussut ryhmän vertaistuki ja tiedonsaanti omalla kielellään. Päivätoiminnalla on myös iso rooli asiakkaiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämisessä kaikkien ulottavuuksien osalta. Päivätoiminta tukee viittomakielisten ikääntyneiden kotona asumista ja vähentää jo palvelutaloissa asuvien ulkopuolisuuden tunnetta. Päivätoiminnassa heillä on mahdollisuus tyydyttää sosiaalista tarvettaan, virkistyä ja harjoittaa liikuntaa ryhmässä. Useimmat tutkittavista eivät kokeneet tarvetta vaikuttaa päivätoiminnan sisältöön, koska olivat yleisellä tasolla tyytyväisiä ja tottuneet valmiiseen ohjelmaan.