Elämänhallintakurssin vaikutukset ammatillisessa koulutuksessa oleville nuorille
Virtanen, Hanna-Maarit; Murto, Satu (2014)
Virtanen, Hanna-Maarit
Murto, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416387
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu on toteuttanut Opiskelun aloituksen osallistava tuki (OAOT) -hankkeen vuosien 2013 – 2014 aikana. Hankkeen tavoitteena on kehittää ammattiopistojen ohjaustoimintaa siten, että se ehkäisee opintojen keskeyttämistä erityisesti opintojen alussa olevien opiskelijoiden keskuudessa. Laurea-ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuu sekä opettajia että opiskelijoita. Ohjaustoimintaa on tarkoitus kehittää toiminnallisesti tutkimuksellisuutta hyödyntäen. Syksyllä 2013 hanketta toteutettiin Laurean terveydenhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa terveyskioskina ja terveystapahtumana Hyrian Hyvinkään toimipisteessä. Opinnäytetyömme on tehty OAOT–hankkeen yhteydessä.
Opinnäytetyö on toiminnallinen ja tutkimuksellinen. Se sisältää elämänhallintakurssin suunnittelun ja ohjauksen sekä tutkimus osuuden. Kurssi toteutettiin vapaavalintaisena. Kurssin sisällön määritteli tavoite löytää yksilölliset keinot, jotka tukevat opiskelijoiden selviytymistä erilaisista haasteista, joita elämä mahdollisesti tuo mukanaan. Kurssin lähtökohtana oli antaa toiminnallisia eväitä nuorille opiskelijoille elämänhallintaan tueksi.
Kurssin osallistujat olivat Hyrian nuorisoasteen ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijoita, lukuun ottamatta yhtä liiketalouden opiskelijaa. Opiskelijat olivat 16-19 vuotiaita. Opiskelijoita oli yhteensä 17. Kurssi toteutettiin keväällä 2014 huhtikuun alusta toukokuun loppuun.
Kurssin vaikutuksia on tutkittu kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin lomakekyselynä ja yksilöhaastatteluna. Lomakekyselyn tutkimustuloksia mitattiin Aaron Antonovskyn kehittämän koherenssiteorian mittariston mukaan. Tämä teoria toimi tutkimuksemme viitekehyksenä.
Tutkimustulokset osoittavat, että nuoret tarvitsevat aikaa ja sitä, että heitä kuunnellaan. Nuoret opiskelijat innostuivat siitä, että kurssi tarjosi heille jotain perinteisestä opetusmallista poikkeavaa. Verrattaessa alku- ja loppukyselyä voidaan todeta, että lähes kaikkien osallistujien koherenssintunne (elämänhallinnan tunne) oli intervention jälkeen jonkun verran kohonnut. Nuoret opiskelijat olivat pohtineet kurssin aikana käytyjä teemoja. He olivat myös miettineet tunteiden käsittelyä ja kokeneet sen tärkeäksi. Opiskelijoihin saatiin luotua luottamuksellinen suhde kahden kuukauden mittaisen kurssin ansiosta. Tulevaisuudessa elämänhallintakurssia voidaan hyödyntää siten, että se kuuluisi aineopintoihin eikä ole vapaasti valittava kurssi. Nuoret tarvitsevat tukea itsenäisen elämän hallinnassa integroituakseen yhteiskuntaan, joka on jatkuvassa muutoksessa.
Opinnäytetyö on toiminnallinen ja tutkimuksellinen. Se sisältää elämänhallintakurssin suunnittelun ja ohjauksen sekä tutkimus osuuden. Kurssi toteutettiin vapaavalintaisena. Kurssin sisällön määritteli tavoite löytää yksilölliset keinot, jotka tukevat opiskelijoiden selviytymistä erilaisista haasteista, joita elämä mahdollisesti tuo mukanaan. Kurssin lähtökohtana oli antaa toiminnallisia eväitä nuorille opiskelijoille elämänhallintaan tueksi.
Kurssin osallistujat olivat Hyrian nuorisoasteen ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijoita, lukuun ottamatta yhtä liiketalouden opiskelijaa. Opiskelijat olivat 16-19 vuotiaita. Opiskelijoita oli yhteensä 17. Kurssi toteutettiin keväällä 2014 huhtikuun alusta toukokuun loppuun.
Kurssin vaikutuksia on tutkittu kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin lomakekyselynä ja yksilöhaastatteluna. Lomakekyselyn tutkimustuloksia mitattiin Aaron Antonovskyn kehittämän koherenssiteorian mittariston mukaan. Tämä teoria toimi tutkimuksemme viitekehyksenä.
Tutkimustulokset osoittavat, että nuoret tarvitsevat aikaa ja sitä, että heitä kuunnellaan. Nuoret opiskelijat innostuivat siitä, että kurssi tarjosi heille jotain perinteisestä opetusmallista poikkeavaa. Verrattaessa alku- ja loppukyselyä voidaan todeta, että lähes kaikkien osallistujien koherenssintunne (elämänhallinnan tunne) oli intervention jälkeen jonkun verran kohonnut. Nuoret opiskelijat olivat pohtineet kurssin aikana käytyjä teemoja. He olivat myös miettineet tunteiden käsittelyä ja kokeneet sen tärkeäksi. Opiskelijoihin saatiin luotua luottamuksellinen suhde kahden kuukauden mittaisen kurssin ansiosta. Tulevaisuudessa elämänhallintakurssia voidaan hyödyntää siten, että se kuuluisi aineopintoihin eikä ole vapaasti valittava kurssi. Nuoret tarvitsevat tukea itsenäisen elämän hallinnassa integroituakseen yhteiskuntaan, joka on jatkuvassa muutoksessa.