Raskaana olevan ravitsemus ja liikunta sekä ohjaus äitiysneuvolassa
Nuppola, Suvi; Reitama, Sini (2014)
Nuppola, Suvi
Reitama, Sini
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016152
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää raskaana olevien liikunta- ja ravitsemustottumuksia sekä miten he ovat kokeneet liikunta- ja ravitsemusohjauksen äitiysneuvolassa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa äitiysneuvolan terveydenhoitajille, jotta raskaana olevien liikunta- ja ravitsemusohjausta voidaan mahdollisesti kehittää saadun tiedon perusteella.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimusaineisto kerättiin Uudenkaupungin äitiysneuvolan odottavilta asiakkailta. Kyselylomakkeita toimitettiin äitiysneuvolaan 50 kappaletta ja vastauksia saatiin 34. Vastausprosentiksi muodostui 66%. Tutkimustulokset analysoitiin ja saatettiin tilastolliseen muotoon taulukkolaskentaohjelmalla. Tulokset esitettiin prosentteina, lukumäärinä, kuvioina sekä taulukoina.
Tulosten mukaan raskaana olevat pyrkivät syömään terveellisesti ja säännöllisesti. Suurin osa vastaajista muutti ravitsemustottumuksiaan raskaaksi tulon myötä. Lähes kaikki vastaajat söivät vähintään neljä kertaa päivän aikana. Ateriat koostuivat pääosin kasviksista, hedelmistä ja lihatuotteista. Suurin osa vastaajista pyrki syömään ravitsemussuositusten mukaisesti. Eniten ravitsemustietoa vastaajat olivat saaneet D-vitamiinin, raudan ja suolan käyttöön liittyvistä asioista.
Kaikki vastaajat harrastivat hyötyliikuntaa ja suurin osa harrasti myös muutakin liikuntaa raskauden aikana. Liikkumattomuuden syyksi kerrottiin lähinnä ajanpuute sekä kivut. Suurin osa vastaajista harrasti liikuntaa 2-4 kertaa viikossa. Suositusten mukaan liikkui alle puolet vastaajista. Suosituimpia urheilulajeja olivat kävely ja uinti. Suurin osa vastaajista harjoitti lantiopohjanlihaksia. Suurin osa vastaajista muutti liikuntatottumuksiaan raskaaksi tulon myötä, joka toteutui liikunnan määrän vähentämisenä. Eniten tietoa vastaajat olivat saaneet liikunnan vaikutuksesta painonhallintaan, pahoinvointiin ja mielialaan.
Raskaana olevat olivat pääosin tyytyväisiä saamansa tiedon määrään, mutta ohjaamisen keinoja kyseenalaistettiin. Eniten ohjausta vastaajat olivat saaneet terveydenhoitajalta suullisesti ja kirjallisesti. Kehittämisideana voitaisiin toteuttaa infopäivä liikunnasta. Jatkotutkimushaasteena voitaisiin toteuttaa haastattelu, jossa hyödynnetään tämän tutkimuksen tuloksia.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimusaineisto kerättiin Uudenkaupungin äitiysneuvolan odottavilta asiakkailta. Kyselylomakkeita toimitettiin äitiysneuvolaan 50 kappaletta ja vastauksia saatiin 34. Vastausprosentiksi muodostui 66%. Tutkimustulokset analysoitiin ja saatettiin tilastolliseen muotoon taulukkolaskentaohjelmalla. Tulokset esitettiin prosentteina, lukumäärinä, kuvioina sekä taulukoina.
Tulosten mukaan raskaana olevat pyrkivät syömään terveellisesti ja säännöllisesti. Suurin osa vastaajista muutti ravitsemustottumuksiaan raskaaksi tulon myötä. Lähes kaikki vastaajat söivät vähintään neljä kertaa päivän aikana. Ateriat koostuivat pääosin kasviksista, hedelmistä ja lihatuotteista. Suurin osa vastaajista pyrki syömään ravitsemussuositusten mukaisesti. Eniten ravitsemustietoa vastaajat olivat saaneet D-vitamiinin, raudan ja suolan käyttöön liittyvistä asioista.
Kaikki vastaajat harrastivat hyötyliikuntaa ja suurin osa harrasti myös muutakin liikuntaa raskauden aikana. Liikkumattomuuden syyksi kerrottiin lähinnä ajanpuute sekä kivut. Suurin osa vastaajista harrasti liikuntaa 2-4 kertaa viikossa. Suositusten mukaan liikkui alle puolet vastaajista. Suosituimpia urheilulajeja olivat kävely ja uinti. Suurin osa vastaajista harjoitti lantiopohjanlihaksia. Suurin osa vastaajista muutti liikuntatottumuksiaan raskaaksi tulon myötä, joka toteutui liikunnan määrän vähentämisenä. Eniten tietoa vastaajat olivat saaneet liikunnan vaikutuksesta painonhallintaan, pahoinvointiin ja mielialaan.
Raskaana olevat olivat pääosin tyytyväisiä saamansa tiedon määrään, mutta ohjaamisen keinoja kyseenalaistettiin. Eniten ohjausta vastaajat olivat saaneet terveydenhoitajalta suullisesti ja kirjallisesti. Kehittämisideana voitaisiin toteuttaa infopäivä liikunnasta. Jatkotutkimushaasteena voitaisiin toteuttaa haastattelu, jossa hyödynnetään tämän tutkimuksen tuloksia.