Jutustelua ja vertaissuhteita : lasten osallisuuden ydin Helsingin leikkipuistoissa
Sumentola, Henni (2014)
Sumentola, Henni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111916038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111916038
Tiivistelmä
Helsingin leikkipuistojen yhteisen varhaiskasvatussuunnitelman valmistelu on aloitettu vuoden 2013 lopussa. Varhaiskasvatussuunnitelman pitäisi valmistua vuoden 2014 lopussa. Tämä opinnäytetyö on osa tätä varhaiskasvatussuunnitelmaprosessia. Tässä työssä tavoitteena on kuvailla kouluikäisten lasten kokemuksia osallisuudesta Helsingin kaupungin leikkipuistoissa ja työntekijöiden näkemyksiä lasten kokemuksista reflektoituna heidän omasta toiminnastaan käsin. Opinnäytetyön haastattelujen tarkoituksena oli tuottaa tietoa lasten osallisuudesta Helsingin leikkipuistoihin tehtävän varhaiskasvatussuunnitelman osallisuus–työryhmälle, ja auttaa sitä määrittämään se, mitä varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lasten osallisuudesta niin, että se toimii käytännön työn ohjaajana.
Opinnäytetyön tavoitteeseen pyrittiin löytämään vastaus seuraavilla tutkimusongelmilla:
1. Millaisia kokemuksia kouluikäisillä lapsilla on osallisuudesta leikkipuiston toiminnassa?
2. Mihin lasten kokemukset työntekijöiden mielestä perustuvat ja miten työntekijät peilaavat omaa toimintaansa lasten kokemuksista käsin?
Opinnäytetyö on laadultaan kvalitatiivinen ja sen valittu lähestymistapa aiheeseen on BIKVA–malli. BIKVA-lyhenne tulee tanskankielisistä sanoista Brugerindragelse i kvalitetsvurdering, eli asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana. Tämä työ nojaa fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimussuuntaukseen, koska sillä tarkoitus on tutkia ihmisten kokemuksia. Opinnäytetyössä tiedonantajina toimi kaksi kohderyhmää, leikkipuistoissa käyvät 1-3–luokkalaiset lapset ja neljän leikkipuiston ohjaajatiimit. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelulla. Lasten haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluna ja ohjaajatiimit haastateltiin ryhmähaastattelussa. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa ja fenomenologis-hermeneuttista analyysiä.
Osallisuutta lähestyttiin tässä opinnäytetyössä käsitellen laajasti osallisuutta erilaisten määritelmien, sitä tukevien rakenteiden sekä osallisuuden haasteiden ja arvioinnin avulla avaten sen merkitystä yhteisölle ja yksilölle
Keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat vertaisryhmien ja yhteisön sekä vuorovaikutuksen vaikutukset osallisuuden kokemuksiin. Näissä kahdessa tuloksessa lasten osallisuuden kokemukset ovat selvästi vahvimmillaan. Näiden kahden tuloksen yhteys toisiinsa on selvä, mutta ne kietoutuvat selvästi osaksi myös muita saatuja tuloksia, joita ovat sääntöjen vaikutus osallisuuteen, yhteiseen toimintaan osallistuminen ja asioista päättäminen. Lasten osallisuus leikkipuistoissa on sosiaalista osallisuutta heidän jokapäiväisessä elämässään. Tuloksissa on nähtävissä myös sosiokulttuurisia vivahteita. Aineiston pohjalta tärkeäksi viestiksi osallisuus–työryhmille nousi etenkin päätöksenteon rakenteiden lapsille näkyväksi tekeminen ja ajan antaminen lapsille oppia osallisuuteen.
Opinnäytetyön tavoitteeseen pyrittiin löytämään vastaus seuraavilla tutkimusongelmilla:
1. Millaisia kokemuksia kouluikäisillä lapsilla on osallisuudesta leikkipuiston toiminnassa?
2. Mihin lasten kokemukset työntekijöiden mielestä perustuvat ja miten työntekijät peilaavat omaa toimintaansa lasten kokemuksista käsin?
Opinnäytetyö on laadultaan kvalitatiivinen ja sen valittu lähestymistapa aiheeseen on BIKVA–malli. BIKVA-lyhenne tulee tanskankielisistä sanoista Brugerindragelse i kvalitetsvurdering, eli asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana. Tämä työ nojaa fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimussuuntaukseen, koska sillä tarkoitus on tutkia ihmisten kokemuksia. Opinnäytetyössä tiedonantajina toimi kaksi kohderyhmää, leikkipuistoissa käyvät 1-3–luokkalaiset lapset ja neljän leikkipuiston ohjaajatiimit. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelulla. Lasten haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluna ja ohjaajatiimit haastateltiin ryhmähaastattelussa. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa ja fenomenologis-hermeneuttista analyysiä.
Osallisuutta lähestyttiin tässä opinnäytetyössä käsitellen laajasti osallisuutta erilaisten määritelmien, sitä tukevien rakenteiden sekä osallisuuden haasteiden ja arvioinnin avulla avaten sen merkitystä yhteisölle ja yksilölle
Keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat vertaisryhmien ja yhteisön sekä vuorovaikutuksen vaikutukset osallisuuden kokemuksiin. Näissä kahdessa tuloksessa lasten osallisuuden kokemukset ovat selvästi vahvimmillaan. Näiden kahden tuloksen yhteys toisiinsa on selvä, mutta ne kietoutuvat selvästi osaksi myös muita saatuja tuloksia, joita ovat sääntöjen vaikutus osallisuuteen, yhteiseen toimintaan osallistuminen ja asioista päättäminen. Lasten osallisuus leikkipuistoissa on sosiaalista osallisuutta heidän jokapäiväisessä elämässään. Tuloksissa on nähtävissä myös sosiokulttuurisia vivahteita. Aineiston pohjalta tärkeäksi viestiksi osallisuus–työryhmille nousi etenkin päätöksenteon rakenteiden lapsille näkyväksi tekeminen ja ajan antaminen lapsille oppia osallisuuteen.