Ennakoivan turvallisuusviestinnän kehittäminen korkeakouluissa
Söderholm, Veera (2014)
Lataukset:
Söderholm, Veera
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111915952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111915952
Tiivistelmä
Tämä selvitys ja sen perusteella koottu opas on laadittu Laurea-ammattikorkeakoululle turvallisuusalan tradenomin koulutuksen opinnäytteenä. Työn tehtävänä oli selvittää, miten korkeakoulut voisivat kehittää turvallisuusviestintäänsä osana turvallisuusjohtamista niin, että se olisi vaikuttavaa sekä proaktiivista. Jotta tähän päästäisiin, on korkeakouluille hyvä laatia tätä toimintaa tukeva ohjeistus perusteluineen. Tästä tarpeesta syntyi idea tuottaa korkeakouluille opas proaktiivisen turvallisuusviestinnän kehittämiseksi. Aihetta on tutkittu Suomessa vasta vähän, kun huomioidaan turvallisuusviestinnän lähtökohdat laista nousevina velvoitteina. Selvityksen ja oppaan tavoitteena onkin kuvata proaktiivisen turvallisuusviestinnän kehittämisen prosessit siten, että lukija voi saada ideoita ja ohjeita siihen, miten toteuttaa juuri oman korkeakoulunsa turvallisuusviestinnän tarpeet ja odotukset.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui sekä turvallisuuden että markkinoinnin ja viestinnän yhteisistä rajapinnoista. Näin työlle saatiin luotua monipuolinen ja laaja-alainen lähtökohta, jota tarkasteltiin eri teorioiden ja tutkimusmenetelmien kautta. Tutkimusmenetelminä käytettiin poikkitieteellistä integroivaa kirjallisuuskatsausta ja asiantuntijalähtöisiä teemahaastatteluja. Kirjallisuuskatsauksen sisällöt muodostuivat lähinnä Suomessa tuotetuista turvallisuusviestinnän tutkimuksista ja selvityksistä. Edellisten lisäksi käytettiin teemaa vahvistamaan kansainvälisiä, aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita. Kirjallisuuskatsauksesta saatuja sisältöjä ja kokonaisuuksia käytettiin teemahaastattelujen runkona, jolloin niitä voitiin hyödyntää itse haastattelun toteutuksessa.
Selvitys osoitti että turvallisuusviestintä on selkeästi paikkasidonnaista. Tehokas turvallisuusviestintä on sopeutettu siihen toimintaympäristöön, jossa viestitään. Selvitys osoitti myös sen, että hyvässä turvallisuusviestinnässä asiakasymmärrys, eli tieto siitä kenelle viestitään, on viestin vaikuttavuuteen laajasti vaikuttava tekijä. Riskiperusteisen asiakassegmentoinnin käyttäminen proaktiivisen turvallisuusviestinnän kohdentamisessa antaa yhteisön jäsenille tarvittavat tiedot turvallisuusasioista heidän omassa arkitodellisuudessaan. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että onnistuneella turvallisuusviestinnällä voidaan vaikuttaa positiivisesti korkeakoulun turvallisuuskulttuuriin osana kokonaisvaltaista turvallisuuden johtamista.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui sekä turvallisuuden että markkinoinnin ja viestinnän yhteisistä rajapinnoista. Näin työlle saatiin luotua monipuolinen ja laaja-alainen lähtökohta, jota tarkasteltiin eri teorioiden ja tutkimusmenetelmien kautta. Tutkimusmenetelminä käytettiin poikkitieteellistä integroivaa kirjallisuuskatsausta ja asiantuntijalähtöisiä teemahaastatteluja. Kirjallisuuskatsauksen sisällöt muodostuivat lähinnä Suomessa tuotetuista turvallisuusviestinnän tutkimuksista ja selvityksistä. Edellisten lisäksi käytettiin teemaa vahvistamaan kansainvälisiä, aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita. Kirjallisuuskatsauksesta saatuja sisältöjä ja kokonaisuuksia käytettiin teemahaastattelujen runkona, jolloin niitä voitiin hyödyntää itse haastattelun toteutuksessa.
Selvitys osoitti että turvallisuusviestintä on selkeästi paikkasidonnaista. Tehokas turvallisuusviestintä on sopeutettu siihen toimintaympäristöön, jossa viestitään. Selvitys osoitti myös sen, että hyvässä turvallisuusviestinnässä asiakasymmärrys, eli tieto siitä kenelle viestitään, on viestin vaikuttavuuteen laajasti vaikuttava tekijä. Riskiperusteisen asiakassegmentoinnin käyttäminen proaktiivisen turvallisuusviestinnän kohdentamisessa antaa yhteisön jäsenille tarvittavat tiedot turvallisuusasioista heidän omassa arkitodellisuudessaan. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että onnistuneella turvallisuusviestinnällä voidaan vaikuttaa positiivisesti korkeakoulun turvallisuuskulttuuriin osana kokonaisvaltaista turvallisuuden johtamista.