Ensihoidon harjoituspankki : harjoitussuunnitelmien laadinta
Saarikivi, Kati (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Saarikivi, Kati
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715786
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, minkälaisia asioita ja teemoja ensihoidon harjoitussuunnitelmissa koetaan tärkeimmiksi ja olennaisimmiksi. Tähän tutkimuskysymykseen vastaamalla päästiin kahteen opinnäytetyölle asetettuun tavoitteeseen, eli laatimaan tutkimuksen tulosten avulla valmis harjoitussuunnitelman mallirunko simulaatio- ja suuronnettomuusharjoitukselle, sekä avaamaan uusi valtakunnallinen ensihoidon harjoituspankki. Harjoituspankin sisältämät harjoitussuunnitelmat on suunniteltu opinnäytetyön tulosten myötä syntyneisiin mallirunkoihin.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä haastattelemalla ensihoidossa tai ensihoidon oppilaitoksissa työskenteleviä ihmisiä, jotka työssään suunnittelevat simulaatioharjoituksia sekä analysoimalla eri ihmisten suunnittelemia valmiita harjoitussuunnitelmia. Aineisto analysoitiin kahdessa osassa jakaen se simulaatioihin liittyvään sekä suuronnettomuuksiin liittyvään aineistoon. Molemmissa analyyseissa harjoitussuunnitelmat ja litteroidut haastattelut yhdistettiin ja niistä etsittiin usein toistuvia merkityksiä, termejä ja teemoja.
Eniten simulaatioharjoituksiin liittyvässä aineistossa esiintyivät termit ”tavoitteet”, ”case”, ”tapahtumakuvaus” ja ”kohderyhmä, ”hoito”, ”osallistujien roolit” ja ”tilanteen toteutus ja kulku”. Myös muutamia muita teemoja esiintyi usein. Näiden yleisimmin esiintyneiden termien perusteella laadittiin simulaatioharjoitussuunnitelmien mallirunko. Suuronnettomuusaineistossa yleisimmin esiintyneitä termejä olivat ”case”, ”aika ja paikka”, ”osallistujat”, ”hälytys- ja viestitoiminta”, ”resurssit”, ”turvallisuus”, ”tosivaara”, ”tavoitteet”, ”tapahtumakuvaus” ja ”harjoituksen kulku”. Yleisimmin esiintyneet termit sisällytettiin suuronnettomuusharjoituksien suunnitelmarunkoon.
Uusien suunnitelmarunkojen avulla alettiin laatimaan erilaisia ensihoidon harjoitussuunnitelmia ensivastetasolle, perustasolle ja hoitotasolle. Uudet suunnitelmat lisättiin syyskuussa 2014 avattuun ensihoidon valtakunnalliseen harjoituspankkiin, jonka internetalustana toimii Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylläpitämä Moodle-oppimisympäristö. Harjoitussuunnitelmien lisäksi pankki sisältää esimerkiksi EKG-arkiston ja keskustelualueen, jossa voidaan ylläpitää keskustelua ajankohtaisista ensihoidon koulutuksiin liittyvistä asioista. Harjoituspankin käyttöoikeudet pyrittiin antamaan jokaisen ensihoitoa järjestävän pelastuslaitoksen koulutuksista vastaavalle tai niitä järjestävälle ensihoitajalle. Viranomaisyhteistyömenettelyllä myös ensihoidon koulutuksissa vahvasti mukana oleville sairaanhoitopiirien edustajille jaettiin käyttöoikeuksia. Nämä yhteyshenkilöt vastaavat siitä, miten harjoituspankin materiaalia heidän omassa organisaatiossaan jaetaan eteenpäin. Tarkoitus on, että organisaatiot eivät vain käytä materiaalia, vaan myös lisäävät sitä harjoituspankkiin säännöllisesti.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä haastattelemalla ensihoidossa tai ensihoidon oppilaitoksissa työskenteleviä ihmisiä, jotka työssään suunnittelevat simulaatioharjoituksia sekä analysoimalla eri ihmisten suunnittelemia valmiita harjoitussuunnitelmia. Aineisto analysoitiin kahdessa osassa jakaen se simulaatioihin liittyvään sekä suuronnettomuuksiin liittyvään aineistoon. Molemmissa analyyseissa harjoitussuunnitelmat ja litteroidut haastattelut yhdistettiin ja niistä etsittiin usein toistuvia merkityksiä, termejä ja teemoja.
Eniten simulaatioharjoituksiin liittyvässä aineistossa esiintyivät termit ”tavoitteet”, ”case”, ”tapahtumakuvaus” ja ”kohderyhmä, ”hoito”, ”osallistujien roolit” ja ”tilanteen toteutus ja kulku”. Myös muutamia muita teemoja esiintyi usein. Näiden yleisimmin esiintyneiden termien perusteella laadittiin simulaatioharjoitussuunnitelmien mallirunko. Suuronnettomuusaineistossa yleisimmin esiintyneitä termejä olivat ”case”, ”aika ja paikka”, ”osallistujat”, ”hälytys- ja viestitoiminta”, ”resurssit”, ”turvallisuus”, ”tosivaara”, ”tavoitteet”, ”tapahtumakuvaus” ja ”harjoituksen kulku”. Yleisimmin esiintyneet termit sisällytettiin suuronnettomuusharjoituksien suunnitelmarunkoon.
Uusien suunnitelmarunkojen avulla alettiin laatimaan erilaisia ensihoidon harjoitussuunnitelmia ensivastetasolle, perustasolle ja hoitotasolle. Uudet suunnitelmat lisättiin syyskuussa 2014 avattuun ensihoidon valtakunnalliseen harjoituspankkiin, jonka internetalustana toimii Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylläpitämä Moodle-oppimisympäristö. Harjoitussuunnitelmien lisäksi pankki sisältää esimerkiksi EKG-arkiston ja keskustelualueen, jossa voidaan ylläpitää keskustelua ajankohtaisista ensihoidon koulutuksiin liittyvistä asioista. Harjoituspankin käyttöoikeudet pyrittiin antamaan jokaisen ensihoitoa järjestävän pelastuslaitoksen koulutuksista vastaavalle tai niitä järjestävälle ensihoitajalle. Viranomaisyhteistyömenettelyllä myös ensihoidon koulutuksissa vahvasti mukana oleville sairaanhoitopiirien edustajille jaettiin käyttöoikeuksia. Nämä yhteyshenkilöt vastaavat siitä, miten harjoituspankin materiaalia heidän omassa organisaatiossaan jaetaan eteenpäin. Tarkoitus on, että organisaatiot eivät vain käytä materiaalia, vaan myös lisäävät sitä harjoituspankkiin säännöllisesti.