OSAAMISEN JOHTAMISEN TILA ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSSA
Ihanus, Jouni (2014)
Ihanus, Jouni
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715784
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin toimeksiantavan organisaation osaamisen johtamisen tilaa. Tarkoituksena oli luoda kokonaisvaltainen kuva niistä osaamisen johtamisen lähtökohdista, jotka organisaatiossa olivat vallalla. Näiden lähtökohtien kartoittamisella pyrittiin edesauttamaan osaamisen johtamisen kehittymistä.
Työ tarkasteli osaamisen ja osaamisen johtamisen teoriaa kirjallisuuskatsauksessa, joka toimi haastattelututkimuksen analysoinnin pohjana. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelututkimuksella eli teemahaastattelulla. Haastateltavia tutkimuksessa oli kymmenen, joista kuusi asiantuntijatasolta, kaksi väliesimiestasolta ja kaksi operatiivisesta johtoryhmästä. Puolistrukturoidun haastattelun etuna tässä tutkimuskohteessa voidaan pitää sen soveltuvuutta tutkimusaiheeseen, josta kaikki haastateltavat eivät päivittäin ole tottuneet keskustelemaan. Verrattuna strukturoimattomaan haastatteluun etuna on kerätyn tiedon kohtuullisempi määrä.
Keskeisiksi kehityskohteiksi tutkimuksessa nousivat osaamisen johtamisen roolin sekä strategian ja kriittisten osaamisten jalkauttamiseen liittyvien toimien selkeyttäminen organisaatiossa. Yksi tärkeimmistä vahvuuksista löytyi organisaatiossa vallitsevasta osaamisen johtamisen ilmapiiristä, jonka tunnettiin vastaavan yksilön oppimishalukkuuteen erittäin hyvin. Kokonaisuudessaan tutkimuksen avulla saatiin kartoitettua organisaation osaamisen johtamisen tila suhteessa yleisesti vallalla olevaan teoriaan, jonka perusteella esitettiin myös mahdollisia jatkotutkimuskohteita.
Työ tarkasteli osaamisen ja osaamisen johtamisen teoriaa kirjallisuuskatsauksessa, joka toimi haastattelututkimuksen analysoinnin pohjana. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelututkimuksella eli teemahaastattelulla. Haastateltavia tutkimuksessa oli kymmenen, joista kuusi asiantuntijatasolta, kaksi väliesimiestasolta ja kaksi operatiivisesta johtoryhmästä. Puolistrukturoidun haastattelun etuna tässä tutkimuskohteessa voidaan pitää sen soveltuvuutta tutkimusaiheeseen, josta kaikki haastateltavat eivät päivittäin ole tottuneet keskustelemaan. Verrattuna strukturoimattomaan haastatteluun etuna on kerätyn tiedon kohtuullisempi määrä.
Keskeisiksi kehityskohteiksi tutkimuksessa nousivat osaamisen johtamisen roolin sekä strategian ja kriittisten osaamisten jalkauttamiseen liittyvien toimien selkeyttäminen organisaatiossa. Yksi tärkeimmistä vahvuuksista löytyi organisaatiossa vallitsevasta osaamisen johtamisen ilmapiiristä, jonka tunnettiin vastaavan yksilön oppimishalukkuuteen erittäin hyvin. Kokonaisuudessaan tutkimuksen avulla saatiin kartoitettua organisaation osaamisen johtamisen tila suhteessa yleisesti vallalla olevaan teoriaan, jonka perusteella esitettiin myös mahdollisia jatkotutkimuskohteita.