Optimizing a social media strategy for a nonprofit organization : Case: SIETAR Europa
Helander, Heidi (2014)
Helander, Heidi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111315635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111315635
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää voittoa tavoittelemattomalle monikulttuuriselle organisaatiolle optimaalinen sosiaalisen median strategia, joka vastaa sekä organisaation että sen jäsenten tarpeita. Tavoitteena oli löytää sosiaalisen median parhaat käytännöt eurooppalaisissa kansalaisjärjestöissä ja selvittää, kuinka organisaation jäsenet käyttävät sosiaalista mediaa.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus. Koska ilmiöstä haluttiin saada mahdollisimman hyvä käsitys, aineisto kerättiin monimenetelmällä käyttäen kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä, benchmarkingia ja online-kyselyä. Benchmarkingilla tutkittiin sosiaalisen median käyttöä kahdessakymmenessä eurooppalaisessa kansalaisjärjestössä. Kyselyn linkkiä jaettiin eteenpäin organisaation kautta nykyisille jäsenille sekä organisaation olemassa olevia sosiaalisen median kanavia käyttäen. Kyselyyn vastasi 53 henkilöä. Kysely pohjautui olemassa oleviin tutkimuksiin ja aiemmin kehitettyihin kyselyihin, joita muokattiin organisaation tarpeisiin sopiviksi. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen monimenetelmiä. Tulokset trianguloitiin organisaation käytössä olevien sosiaalisen median palveluiden kanssa.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus siitä, mitä sosiaalisen median palveluja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt käyttävät ja mitä sosiaalisen median palveluita organisaation jäsenet käyttävät eniten. Lisäksi tutkimuksesta kävivät ilmi syyt, miksi jäsenet käyttävät sosiaalista mediaa, heidän osallistumisasteensa sosiaalisessa mediassa ja se, miten sosiaalisen median palvelut sopivat jäsenten mielestä heidän kulttuuriinsa ja mitä organisaation jäsenet odottavat organisaatiolta. Tulosten pohjalta tehtiin suositus, jolla voidaan optimoida sosiaalisen median strategia sekä parantaa organisaation ja sen jäsenten välistä vuorovaikutusta.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus. Koska ilmiöstä haluttiin saada mahdollisimman hyvä käsitys, aineisto kerättiin monimenetelmällä käyttäen kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä, benchmarkingia ja online-kyselyä. Benchmarkingilla tutkittiin sosiaalisen median käyttöä kahdessakymmenessä eurooppalaisessa kansalaisjärjestössä. Kyselyn linkkiä jaettiin eteenpäin organisaation kautta nykyisille jäsenille sekä organisaation olemassa olevia sosiaalisen median kanavia käyttäen. Kyselyyn vastasi 53 henkilöä. Kysely pohjautui olemassa oleviin tutkimuksiin ja aiemmin kehitettyihin kyselyihin, joita muokattiin organisaation tarpeisiin sopiviksi. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen monimenetelmiä. Tulokset trianguloitiin organisaation käytössä olevien sosiaalisen median palveluiden kanssa.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus siitä, mitä sosiaalisen median palveluja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt käyttävät ja mitä sosiaalisen median palveluita organisaation jäsenet käyttävät eniten. Lisäksi tutkimuksesta kävivät ilmi syyt, miksi jäsenet käyttävät sosiaalista mediaa, heidän osallistumisasteensa sosiaalisessa mediassa ja se, miten sosiaalisen median palvelut sopivat jäsenten mielestä heidän kulttuuriinsa ja mitä organisaation jäsenet odottavat organisaatiolta. Tulosten pohjalta tehtiin suositus, jolla voidaan optimoida sosiaalisen median strategia sekä parantaa organisaation ja sen jäsenten välistä vuorovaikutusta.