Viriketoimintaa Kajalakodin mielenterveyskuntoutujille
Lindén, Marjaana; Lindholm, Jenna; Rantala, Karita; Suomi, Maria (2014)
Lindén, Marjaana
Lindholm, Jenna
Rantala, Karita
Suomi, Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215529
Tiivistelmä
Yleisin syy Kansaneläkelaitoksen kuntoutukseen hakeutumiseen ovat mielenterveysongelmat. Mielenterveyskuntoutujien määrä on lähes tuplaantunut vuosina 2005-2013. Mielenterveyskuntoutumista tukeva viriketoiminta on erittäin tärkeää, sillä se parantaa ja ylläpitää muistia, havainnointia, henkistä vireyttä, keskittymistä, antaa sisältöä elämään sekä tarjoaa kokemuksia ja tunteita. Viriketoiminta on erityisen tärkeää huonokuntoisille, joiden henkinen vireys riippuu toisten tuesta.
Projektin tehtävänä oli suunnitella ja pitää viriketoimintaa Kajalakodissa. Tavoitteena on kehittää ja lisätä Kajalakodin kuntoutujille suunnattua viriketoimintaa sekä lisätä asukkaiden aktiivisuutta ja tukea kuntoutumista.
Projekti toteutettiin neljänä viriketoimintapäivänä, johon osallistuivat Kajalakodin mielenterveyskuntoutujat. Liikunta oli teemana ensimmäisenä päivänä, jolloin ulkona pelattiin mölkkyä ja petankkia viiden osallistujan kanssa. Toisena päivänä teemana oli ravitsemus, ja silloin tehtiin kanasalaattia ja keskusteltiin terveellisestä ruokavaliosta ja kuntoutujien omista ruokailutottumuksista neljän osallistujan kanssa. Kolmantena päivänä pidettiin terveysaiheinen tietovisa, jossa kysymyksiä oli terveydestä, sairauksista sekä ruokailuun ja ruokaan liittyvistä asioista. Osallistujia päivään oli neljä. Neljännellä kerralla oli terveyspäivä, jolloin kuusi mielenterveyskuntoutujaa oli halukkaita kehonkoostumus-, verenpaine- ja PEF-mittauksiin. Jokaisen päivän päätteeksi mielenterveyskuntoutujilta kerättiin palautetta palautelomakkeella, jotta saatiin tietoa, olivatko päivät heille mieleisiä ja hyödyllisiä. Lomakkeessa käsiteltiin päivien tunnelmaa, hyödyllisyyttä, sisältöä sekä ohjaajien mukavuutta ja ammattitaitoa.
Pääasiassa palaute päivistä oli positiivista. Yhteensä palautelomakkeita täytettiin 19 kappaletta. Jokaisessa viriketoimintapäivässä mielenterveyskuntoutujat kokivat tunnelman hyväksi ja ohjaajat mukaviksi sekä ammattitaitoisiksi. Suurin osa mielenterveyskuntoutujista koki myös päivät hyödyllisiksi ja päivien sisällöt hyviksi.
Tulosten pohjalta voidaan todeta viriketoiminnan olevan hyväksi mielenterveyskuntoutujille ja kuntoutujien kokevan virikehetket hyödyllisiksi. Mielekkäällä ja aktivoivalla viriketoiminnalla, kuten liikunnalla ja aivojumpilla, on kuntoutusta tukeva vaikutus, joten sitä kannattaa järjestää ja kehittää myös jatkossa. Tämän kaltaisia projekteja kannattaa jatkossakin järjestää, sillä sitä kautta kuntoutusta järjestävät tahot voivat saada uusia ja hyödyllisiä ideoita toimintaansa.
Projektin tehtävänä oli suunnitella ja pitää viriketoimintaa Kajalakodissa. Tavoitteena on kehittää ja lisätä Kajalakodin kuntoutujille suunnattua viriketoimintaa sekä lisätä asukkaiden aktiivisuutta ja tukea kuntoutumista.
Projekti toteutettiin neljänä viriketoimintapäivänä, johon osallistuivat Kajalakodin mielenterveyskuntoutujat. Liikunta oli teemana ensimmäisenä päivänä, jolloin ulkona pelattiin mölkkyä ja petankkia viiden osallistujan kanssa. Toisena päivänä teemana oli ravitsemus, ja silloin tehtiin kanasalaattia ja keskusteltiin terveellisestä ruokavaliosta ja kuntoutujien omista ruokailutottumuksista neljän osallistujan kanssa. Kolmantena päivänä pidettiin terveysaiheinen tietovisa, jossa kysymyksiä oli terveydestä, sairauksista sekä ruokailuun ja ruokaan liittyvistä asioista. Osallistujia päivään oli neljä. Neljännellä kerralla oli terveyspäivä, jolloin kuusi mielenterveyskuntoutujaa oli halukkaita kehonkoostumus-, verenpaine- ja PEF-mittauksiin. Jokaisen päivän päätteeksi mielenterveyskuntoutujilta kerättiin palautetta palautelomakkeella, jotta saatiin tietoa, olivatko päivät heille mieleisiä ja hyödyllisiä. Lomakkeessa käsiteltiin päivien tunnelmaa, hyödyllisyyttä, sisältöä sekä ohjaajien mukavuutta ja ammattitaitoa.
Pääasiassa palaute päivistä oli positiivista. Yhteensä palautelomakkeita täytettiin 19 kappaletta. Jokaisessa viriketoimintapäivässä mielenterveyskuntoutujat kokivat tunnelman hyväksi ja ohjaajat mukaviksi sekä ammattitaitoisiksi. Suurin osa mielenterveyskuntoutujista koki myös päivät hyödyllisiksi ja päivien sisällöt hyviksi.
Tulosten pohjalta voidaan todeta viriketoiminnan olevan hyväksi mielenterveyskuntoutujille ja kuntoutujien kokevan virikehetket hyödyllisiksi. Mielekkäällä ja aktivoivalla viriketoiminnalla, kuten liikunnalla ja aivojumpilla, on kuntoutusta tukeva vaikutus, joten sitä kannattaa järjestää ja kehittää myös jatkossa. Tämän kaltaisia projekteja kannattaa jatkossakin järjestää, sillä sitä kautta kuntoutusta järjestävät tahot voivat saada uusia ja hyödyllisiä ideoita toimintaansa.