Oulun kaupungin työpajapalvelujen vaikuttavuus : Nuorten palautekyselyn pilotointi
Järvi, Piia; Kauppi, Susanne (2014)
Järvi, Piia
Kauppi, Susanne
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102915062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102915062
Tiivistelmä
Oulun kaupungissa ollaan laatimassa laajaa työpajatoiminnan vaikuttavuusjärjestelmää ja mittaristoa vaikuttavuustiedon keräämiseksi. Vaikuttavuustyön tavoitteena on tuottaa tietoa työpajapalvelujen ja siihen liittyvän monialaisen yhteistyön kehittämiseksi sekä toiminnan ja talouden suunnittelun sekä päätöksenteon pohjaksi. Vaikuttavuuden arvioinnissa tietoa kerätään pajalla olevilta nuorilta, henkilöstöltä sekä sidosryhmiltä. Vaikuttavuuden arviointi on nykyisin keskeinen tekijä hyvinvointipalvelujen arvioinnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö velvoittaa työpajatoimintaa seuraamaan toimintansa vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arvioinnissa pyritään yhdistämään niin asiakkaan kuin palveluja tuottavan yhteiskunnan näkökulma.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus ja sen tuloksia käytettiin vaikuttavuusjärjestelmään sisältyvän nuorten palautekyselyn kehittämisessä. Oulun kaupungin työpajoilla olevia nuoria otettiin mukaan palautekyselyn pilotointiin. Nuorilta kerättiin haastattelemalla kokemuksia palautekyselystä sekä kehittämisideoita ja näin saatiin tietoa kyselyn toimivuudesta käytännössä. Pilotoinnin perusteella tehtyjen muutosten jälkeen palautekysely on tarkoitus ottaa pysyvään käyttöön osaksi vaikuttavuusjärjestelmää. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, tunteeko nuori pääsevänsä vaikuttamaan työpajapalvelujen kehittämiseen vastaamalla palautekyselyyn sekä kokeeko hän itse hyötyvänsä palautekyselyn täyttämisestä ja millä tavalla.
Nuorten kokemukset kyselystä olivat pääasiassa myönteisiä ja kokonaisuutena se sai positiivista palautetta. Heidän mielestään kysely oli sopivan pituinen, loogisesti rakennettu ja kattava. Kysymykset olivat pääsääntöisesti hyviä ja ymmärrettäviä. Kritiikki ja rakentava palaute koski pääosin yksittäisiä kysymyksiä sekä vastaamiseen liittyviä asioita. Nuorilta tullut palaute jatkojalostettiin kehittämisideoiksi. Myös nuorilta itseltään nousi kehittämisideoita. Tutkimuksessa tuli esiin, että nuoria motivoi vastaamaan pajajakson mielekkyys ja elämäntilanteen kohentuminen pajajakson aikana sekä se, että heistä ja heidän mielipiteistään ollaan kiinnostuneita. Kyselyyn vastaaminen auttoi osaa nuorista hahmottamaan omaa elämäntilannettaan ja kehittymistään pajajakson aikana. Suurin osa nuorista luotti, että kyselyyn vastaamalla voi vaikuttaa työpajapalvelujen kehittämiseen.
Vaikuttavuustyöryhmä on tehnyt haluamansa muutokset palautekyselyyn tuottamamme tiedon pohjalta. Useimmat kehittämisehdotukset on viety palautekyselyyn sellaisenaan tai jatkokehiteltyinä ja joidenkin ehdotusten osalta muutosten tekemistä vielä harkitaan. Kyselyn ulkoasua ja teknistä käytettävyyttä tullaan vielä arvioimaan ennen lopullista käyttöönottoa.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus ja sen tuloksia käytettiin vaikuttavuusjärjestelmään sisältyvän nuorten palautekyselyn kehittämisessä. Oulun kaupungin työpajoilla olevia nuoria otettiin mukaan palautekyselyn pilotointiin. Nuorilta kerättiin haastattelemalla kokemuksia palautekyselystä sekä kehittämisideoita ja näin saatiin tietoa kyselyn toimivuudesta käytännössä. Pilotoinnin perusteella tehtyjen muutosten jälkeen palautekysely on tarkoitus ottaa pysyvään käyttöön osaksi vaikuttavuusjärjestelmää. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, tunteeko nuori pääsevänsä vaikuttamaan työpajapalvelujen kehittämiseen vastaamalla palautekyselyyn sekä kokeeko hän itse hyötyvänsä palautekyselyn täyttämisestä ja millä tavalla.
Nuorten kokemukset kyselystä olivat pääasiassa myönteisiä ja kokonaisuutena se sai positiivista palautetta. Heidän mielestään kysely oli sopivan pituinen, loogisesti rakennettu ja kattava. Kysymykset olivat pääsääntöisesti hyviä ja ymmärrettäviä. Kritiikki ja rakentava palaute koski pääosin yksittäisiä kysymyksiä sekä vastaamiseen liittyviä asioita. Nuorilta tullut palaute jatkojalostettiin kehittämisideoiksi. Myös nuorilta itseltään nousi kehittämisideoita. Tutkimuksessa tuli esiin, että nuoria motivoi vastaamaan pajajakson mielekkyys ja elämäntilanteen kohentuminen pajajakson aikana sekä se, että heistä ja heidän mielipiteistään ollaan kiinnostuneita. Kyselyyn vastaaminen auttoi osaa nuorista hahmottamaan omaa elämäntilannettaan ja kehittymistään pajajakson aikana. Suurin osa nuorista luotti, että kyselyyn vastaamalla voi vaikuttaa työpajapalvelujen kehittämiseen.
Vaikuttavuustyöryhmä on tehnyt haluamansa muutokset palautekyselyyn tuottamamme tiedon pohjalta. Useimmat kehittämisehdotukset on viety palautekyselyyn sellaisenaan tai jatkokehiteltyinä ja joidenkin ehdotusten osalta muutosten tekemistä vielä harkitaan. Kyselyn ulkoasua ja teknistä käytettävyyttä tullaan vielä arvioimaan ennen lopullista käyttöönottoa.